Kahdeksannen luokan historian tunnilla oli aiheena kylmä sota. Kävimme läpi Euroopan jakautumista kahtia toisen maailmansodan jälkimainingeissa. Yritin parhaani mukaan opettaa, miksi Yhdysvallat pelkäsi kommunismin leviävän länteen tai miksi Neuvostoliitto tarkisti laulujen sanat ennen niiden julkaisemista ja esittämistä.
Oppilaat halusivat myös tietää, koska olen syntynyt. He miettivät, oliko minulla kokemusta opettamastani ajanjaksosta. Huomasin, etten ollut koskaan aiemmin pohtinut syntymävuoteni tapahtumia historian näkökulmasta. Toden totta, minähän olen syntynyt, kun Vietnamissa oli käynnissä maailman ensimmäinen “televisiosota” ja Eurooppa oli jakautunut kahteen leiriin kylmän sodan aikana. Olenko minä tosiaan niin vanha?
Pohdin ikääni ja elämänkokemustani uudesta näkökulmasta viime viikonloppuna. Olin MPK:n sitoutuneena varautumiskouluttajana pitämässä Arjen turvallisuus -kurssia Pirkanmaan Lottaperinne ry:n jäsenille Satakunnan lennostossa.
Suunnittelin kurssin opetusmateriaalia viikon aikana useaan otteeseen. Työ tuntui kunniatehtävältä, mutta samalla haastavalta – mitä minulla, tämän ikäisellä ja tämän elämänkokemuksen omaavalla naisella olisi annettavaa heille, jotka ovat olleet mukana puolustamassa Suomea niin sota- kuin kotirintamallakin?
Kurssi sujui kuitenkin erinomaisesti! Huomasin taas kerran, kuinka tärkeää varautumisessa on asioiden kertaaminen ja kokemusten sekä käytännön vinkkien jakaminen. Sain osallistujilta hyviä kysymyksiä, joihin löydetyt vastaukset talletin omaan tietopankkiini uusia kursseja varten.
Suomen kansallinen riskiarvio julkaistiin 14. helmikuuta 2023. Siinä kerrotaan (muun muassa), että “Euroopan ja Suomen turvallisuustilanne on vakavampi ja vaikeammin ennakoitavissa kuin kertaakaan kylmän sodan jälkeen.” (Sisäministeriön julkaisuja 2023:4, s. 19). Noin viidenkymmenen vuoden syklissä palaamme siis syntymähetkeni kaltaiseen turvallisuustilanteeseen.
Pirkanmaan alueellinen riskiarvio valmistui tämän vuoden maaliskuussa. Siinä on “arvioitu alueellisesti merkittävimmät uhkat ja häiriötilanteet, joiden hallitseminen edellyttää normaalista poikkeavaa toimintaa, ja jotka toteutuessaan aiheuttavat merkittäviä vaikutuksia Pirkanmaan maakunnan alueelle.” (s. 1)
Korkean todennäköisyyden luokkaan on listattu esimerkiksi sähköenergian saannin, siirron tai jakelun häiriintyminen alueella (vaikea sähköpula), vesihuollon (ml. jätevesihuolto) häiriintyminen (laajasta sähkönjakeluhäiriöstä johtuva vesihuollon häiriö) ja laajalle alueelle ulottuva talvimyrsky, johon liittyy pitkä pakkasjakso.
Itse lisäisin riskiluetteloon vielä yhden vahvan uhkakuvan: kotitaloudet eivät ole varautuneet häiriö- tai poikkeustilanteisiin.
Riskiarviossa ei oteta kantaa, ehdoteta tai kehoiteta toimenpiteisiin, joilla häiriö- tai poikkeustilanteista voi selvitä, koska kyseessä on vain listaus uhkakuvista. Sen ei ole tarkoituskaan olla enempää. Kuitenkin toteutuessaan jokainen riskiarviossa mainituista uhkista vaikeuttaisi merkittävästi kotitalouksien toimintoja. Lisäksi kodin varautumisessa epäonnistuminen saattaa häiritä tai jopa romahduttaa talousalueen viranomaisten varautumistyön.
Otetaan esimerkiksi vaikkapa polttoaineenjakelu. Jos sähköt ovat poissa yhden minuutin, toimii polttoainepumppu sen jälkeen enää yhden prosentin teholla. Käytännössä matka jatkuu siis vain niin kauan, kuin auton tankissa on polttoainetta tai akussa virtaa.
MPK on tärkeä toimija myös varautumis- ja turvallisuuskoulutuksen (VARTU) järjestäjänä. Yhdessä muiden kouluttajien ja MPK:n asiantuntijoiden kanssa kokoamani Kodin varautumisen -kurssi kestää perusmuodossaan noin kolme tuntia, ja on laaja tietopaketti varautumisen perusteista. Sen sisältöä on myös mahdollista muokata kohderyhmän tarpeiden mukaan; kuten viime viikonloppuna, jolloin kurssi oli kohdennettu senioreille.
Kodin varautumisen kouluttajaryhmällämme on tavoitteena pitää jokaisessa Pirkanmaan kunnassa yksi kurssi tämän vuoden aikana. Kurssin järjestämisessä kunnostautuneet kunnat tällä hetkellä ovat Virrat, Ylöjärvi ja Tampere. Kuntien turvallisuudesta ja varautumisesta vastaavat voivatkin ottaa kurssitilauksissa yhteyttä MPK:n Hämeen maanpuolustuspiirin Tampereen koulutuspaikkaan.
Molemmat isoisäni jättivät rintamalle terveytensä. Nuorina sotainvalideina he vasta sodan jälkeen perustivat perheet ja kärsivällisellä työllänsä rakensivat rauhanajan yhteiskuntaa. Molemmat isoäitini kantoivat oman taakkansa kotirintamalla. Ilman heitä ei olisi minua, eikä meitä, eikä tätä Suomea tänään.
Kannetaan siis vastuu isänmaasta, jokainen omalta pieneltä osaltamme. Me, jotka emme ole mukana sotatoimissa, voimme kuitenkin pitää huolta siitä, että koti ja sen asukkaat ovat turvassa.
Käydään kurssilla, kerrataan ja harjoitellaan – siis varaudutaan!
Saara Koivunen
opettaja
MPK:n sitoutunut kouluttaja sekä Maanpuolustusnaisten Liiton Pirkanmaan Piirin sihteeri, koulutusvastaava ja tiedottaja
