|
|
|
|
Tampereen Reserviläisten syyskokouksen yhteydessä järjestettyyn yleiseen esitelmätilaisuuteen oli kutsuttu Eduskunnan Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jussi Niinistö. Esitelmän aiheena oli Suomen turvallisuuspolitiikan näkymät.
Esitelmän alussa tarkastelussa oli Suomen nykyinen turvallisuuspoliittinen ympäristö. Tällä hetkellä Suomea ei uhkaa mikään, mutta muutokset ovat mahdollisia. EU:n liittymisen myötä Suomi ei ole enää puolueeton valtio. EU ei kuitenkaan ole, eikä tulekaan puolustusliitoksi. Lissabonin sopimuksessa määritellään jäsenvaltioiden keskinäisestä avusta, mutta sen laatua ei kuitenkaan ole tarkemmin määritelty.
NATO tarkastelua
Esitelmänsä NATO:a käsittelevässä osuudessa Niinistö totesi että puolustusta on tarkasteltava kansallisen edun näkökulmasta. Ukrainan tapahtumat ovat antaneet nostetta keskusteluun, ne eivät kuitenkaan ole merkittävästi muuttaneet kansalaisten NATO-näkemyksiä. Suomen NATO:n kanssa Walesin huippukokouksen yhteydessä allekirjoittama isäntämaasopimus ei muuta Suomen perussuhdetta NATO:n millään tavalla, vaan solmittu sopimus tekee lähinnä yhteistyön ja yhteistoiminnan helpommaksi ja vaivattomammaksi. Kyseessä on siis tukisopimus eikä valtiosopimus.
Kuulijoille pohdittavaksi heitetty kysymys ”jos olisimme NATO:n täysjäsen onko varmaa että silloin saisimme Yhdysvalloilta tai muilta NATO:n jäsenvaltioilta apua” sai yleisön mietteliääksi. Jussi Niinistön vastaus oli ”Saamme apua, jos siitä on hyötyä antavalle osapuolelle”. NATO jäsenyys toisi mahdollisesti uusia tehtäviä Suomen hoidettavaksi. Monet NATO maat ovat siirtyneet pieneen ammattiarmeijaan ja lopettaneet yleisen asevelvollisuuden. NATO kriittinen Niinistö painotti että NATO:n liittyminen ei ole ideologinen vaan käytännöllinen kysymys.
Oma puolustus kuntoon
Tärkeää on huolehtia riittävistä resursseista oman maan puolustamiseen. Pitää olla valmiina puolustamaan omaa maata omalla maaperällä. Suomi on valmistautunut myös hybridisodankäyntiin, joka tulee esiin erityisesti kriisien ns. harmaassa vaiheessa.
Puolustusbudjetoinnissa on kyse on asioiden priorisoinnista. Parlamentaarisen selvitysryhmän laajasti yksimielinen juuri valmistunut selvitys antaa suuntaviivoja tuleville toimenpiteille. Selvityksessä esitetään lisärahoitusta, joka osittain kompensoi tehtyjä leikkauksia.
Tulevia hankintoja
Merkittäviä tulevia hankintatarpeita 2020 luvulla ovat Hornet -koneiden uusiminen ja merivoimien alushankinnat. Hankinnat vaativat paljon valmistelutyötä ja ajallisesti useita vuosia. Alustavat selvitystyöt ovat alkaneet ja rahoitusta mietitään. Tässä yhteydessä mietitään puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa materiaalihankinnoissa mutta myös laajemminkin.
Esitys herätti kysymyksiä ja keskustelua
Esitelmän jälkeen kansanedustaja Niinistölle esitettiin runsaasti kysymyksiä hyvinkin laajasti aihepiiriä käsittelevästi. Esiin nousi mm. jalkaväkimiinakysymys, puolustusmateriaalimankintojen kohdentaminen kotimaahan ja sukellusveneiden hankintamahdolisuudet.
Teksti ja kuvat Raimo Ojala