105 kunnian päivää kestänyt talvisota päättyi 82 vuotta sitten. 13.3. ”Tuli lakkaa” tilaisuuksia ja kunniakäyntejä järjestettiin monella Pirkanmaan paikkakunnalla. Sotiemme 1939–45 Perinneyhdistys ja Tampereen varuskunta järjestivät koskettavan tilaisuuden Tampereen Kalevankankaalla. Tilaisuudella kunnioitettiin sankarivainajia ja sotiemme veteraaneja sekä osoitettiin myötätuntoa Ukrainan kansalle, joka tällä hetkellä käy omaa talvisotaansa samaa vihollista vastaan.

Suomen lippu saapuu. Kuva: Raimo Ojala.
Talvisodan päättymisen muistotilaisuus Kalevankankaalla. Puhumassa eversti Pentti Väänänen. Kuva: Sirkka Ojala.

Sotiemme 1939–45 Perinneyhdistyksen puheenjohtaja eversti evp Pentti Väänänen toi puheessaan esiin, että marraskuun viimeisenä päivänä 1939 alkaneessa Talvisodassa kaatui lähes 27.000 ja haavoittui 44.000 suomalaista, mutta koko maailman yllätykseksi Suomi säilytti itsenäisyytensä. Väänäsen mukaan puhutaankin oikeutetusti talvisodan hengestä ja 105 kunnian päivästä.

Pentti Väänänen kertoi puheessaan, että Tampereen Sotaveteraanien Huoltoyhdistys aloitti vuonna 1961 kunniakäynnit Kalevankankaan sankariristillä ja kirkkoillat Tuomiokirkossa. Vuodesta 2001 Sotiemme 1939–45 Perinneyhdistys on jatkanut tätä perinnettä kunniatehtävänään. Koronapandemian takia yhdistys päätti yhdistää nämä tilaisuudet ja kokoontua Tampereen kallisarvoisimmalle paikalle Kalevankankaalle sankarivainajia muistaen.

Suomen lippuvartiossa olivat Pirkanmaan Reserviupseeripiiri ry:n nuorisotoimikunnan edustajat. Lippua kantoi Antti Laalahti Messukylän Reserviupseereista. Puhumassa eversti evp Pentti Väänänen. Kuva: Sirkka Ojala.

Eversti Väänänen toi puheessaan esiin:
”Ajatuksissamme ovat jälleen kerran sankarivainajamme, sotalesket ja sotaorvot, sotiemme veteraanit ja lotat sekä koko veteraanisukupolvi, joka kirjaimellisesti pelasti Suomen maan ja kansan täydelliseltä tuholta. Teillä sota-ajan kokeneilla ja kaatuneiden omaisilla on sota-ajasta raskaita muistoja, jotka ovat nousseet pintaan seuratessanne uutisia Ukrainasta. Sotaveteraanien ja lottien ohella ajatuksissamme ovat sotaorvot, jotka ovat kantaneet isäikävää koko elinaikansa.

Kaksi viikkoa sitten Putin hyökkäsi puolustusliitto Natoon kuulumattomaan Ukrainaan. Tapahtumalla on paljon yhtäläisyyttä omaan Talvisotaamme. Koko demokraattinen maailma tukee ja antaa myötätuntoa Ukrainalle kuten Suomelle Talvisodassa.

Elokuussa 1939 diktaattorit Stalin ja Hitler sopivat Puolan jaosta sekä katsoivat Baltian maiden ja Suomenkuuluvan NL:n etupiiriin. Nyt presidentti Putin vaatii uudestaan Venäjälle etupiiriä. Putin uhkaa koko Euroopan turvallisuutta ja valtioiden yhtenäisyyttä, niin Suomenkin.

Suomea ja Baltian maita painostettiin syksyllä 1939 kuten viimeiset vuoden on painostettu Ukrainaa ja Eurooppaa. Talvisota yhdisti Suomen kansan, joka halusi puolustaa isänmaataan. Sama on tapahtunut Ukrainassa ja EU:ssa.

Stalinin hyökättyä Suomeen Kansainliitto tuomitsi hyökkäyksen, muuhun siitä ei ollutkaan. YK:sta ei ole ollut sen enemmän apua Ukrainalle. Nyt ukrainalaiset hakeva EU:n jäsenyyttä keskellä pahinta kriisiä ja kansanmurhaa sekä toivovat pääsevänsä Naton jäseneksi.

Suomen kansa on seurannut peloissaan ukrainalaisten kärsimyksiä ja miettii, miten meidän käy, jos sama tapahtuu omalla kohdallamme.  Meille on tullut selväksi, jos ei kuulu Natoon, turvatakuita ei ole ja sotilaallista apua ei saa. Onneksi Ukrainaa tuetaan taloudellisesti ja puolustusmateriaalilla. Humanitäärinen apu ja sen tarve on ennen näkemätöntä.

EU-maiden puolustusratkaisu nojaa puolustusliitto Natoon. Suomi on Valko-Venäjän ja Ukrainan ohella ainut Venäjän eurooppalainen rajanaapuri, joka ei kuulu Natoon. Emme halua näiden maiden kohtaloa.

Suomi ei ole missään idän ja lännen välissä. Kuulumme länteen ja olemme länsimainen sivistysvaltio. Suomen kansan enemmistö haluaa turvatakuut ja liittyä puolustusliitto Natoon. Nyt on hyvä aika hakea Naton jäsenyyttä, sillä paras hetki meni jo.”

Insinöörieverstiluutnantti Harri Saarinen toi puheessaan esiin, että Puolustusvoimien valmiutta on kehitetty lähivuosina voimakkaasti. Kuva: Raimo Ojala.

Tampereen varuskunnan ja Satakunnan lennoston terveiset toi tilaisuuteen lennoston esikuntapäällikkö, insinöörieverstiluutnantti Harri Saarinen. Hän toi puheessaan esiin, että Puolustusvoimien ensimmäinen lakisääteinen tehtävä on Suomen sotilaallinen puolustaminen. Saarinen totesi, että Suomen puolustusratkaisu perustuu asevelvollisuusjärjestelmän kautta rakennettavaan korkeaan valmiuteen ja laajaan koulutettuun reserviin, jolla mahdollistetaan koko maan puolustaminen. Reserviläiset ovat valmiuden säätelyssä tärkeitä toimijoita.

Hän vakuutti, että Meri- ja ilmavoimat ovat jatkuvassa valmiudessa ja kykenee valvomaan ja tarvittaessa torjumaan mahdolliset aluerikkomukset.

Saarisen mukaan Puolustusvoimien valmiutta on lähivuosina kehitetty voimakkaasti. Valmius on hyvä ja sitä säädellään arvioidun tarpeen mukaisesti. Saarinen toi esiin, että valmiutta voidaan vielä parantaa asehankinnoilla, lisäämällä kertausharjoituksia sekä puolustusvoimien henkilöstöä. Hänen mukaansa on myös tärkeää tiivistää hallinnonalojen yhteistyötä. Lisäksi on tiivistettävä entisestään puolustusyhteistyötä.

Puheensa lopuksi Saarinen painotti, että ”Puolustusvoimilla on kyky ja valmius vastata Suomeen kohdistuviin sotilaallisiin uhkiin. On tärkeää ottaa opiksi historiasta ja uskon että talvisodan henki loistaa kirkkaasti, mikäli tarpeen on.”

Insinöörieverstiluutnantti Harri Saarinen, tuomiorovasti Olli Hallikainen, Marja Salovaara ja Riitta Sompa-Hokkanen. Kuva: Sirkka Ojala.
Sankariristille laskivat havuseppeleen insinöörieverstiluutnantti Harri Saarinen Satakunnan lennostosta ja Sotiemme 1939–45 Perinneyhdistyksen edustajina Riitta Sompa-Hokkanen ja Marja Salovaara. Kuva: Sirkka Ojala.
Tilaisuuden musiikista vastasi Mieskuoro Kelot ja Kamarikuoro Eternitas. Lisäksi Ilkka Ahlava, Martti Ojajärvi ja Pertti Rukakoski esittivät marssin Marsalkan hopeatorvet. Kuva: Raimo Ojala.
Tilaisuus keräsi Kalevankankaalle runsaasti yleisöä keväisenä talvipäivänä. Kuva: Sirkka Ojala.
Kunniavartiossa olivat Satakunnan lennoston varusmiehet. Kuva: Sirkka Ojala.
Suomen lippu. Kuva: Raimo Ojala.