Kaatuneitten muistopäivän kunniakäynti ja seppeleenlasku Kalevankankaan hautausmaan sankariristillä 15.5.2016.
Suomen lippu ja kansalaisjärjestöjen lippulinna saapuu.
Järjestöjen lippuja.
Puheen piti emerita professori, soptaorpo Hanna Tähti. Puheessaan hän totesi että kaatuneitten muistopäivän viettäminen sai alkunsa 12. huhtikuuta 1940 pidetystä Piispainkokouksesta, missä ehdotettiin suru- ja muistojumalanpalvelusta Talvisodan sankarivainajien muistoksi. Mannerheimin päiväkäskyllä ajankohdaksi määräytyi toukokuun 3. sunnuntai.
”Muistamme kiitollisuudella kaikkia sodissame kaatuneita. He antoivat maamme itsenäisyyden puolesta oman henkensä – koko elämänsä. Sitä enempää ei kukaan voi antaa.
Talvisodassa, Jatkosodassa ja Lapinsodassa kaatuneitten määrä oli yhteensä yli 95 000. Täällä Kalevankankaan jykevän graniittiristin juurella lepää yhteensä 749 sankarivainajaa ja lisäksi poissaolevina siunattuina on 149. Kaikki kaatuneet on maassamme pyritty saamaan haudatuiksi kotipaikan multiin. Olemme voineet käydä haudoilla ja viettää muistohetkiä niin yksityisesti kuin virallisestikin. ”
Puheensa lopuksi Tampereen Seudun Kaatuneitten Omaiset ry:n puheenjohtajana toimiva Hanna Tähti toi esiin että kaatuneitten muistopäivän vietto on arvokas perinne. Se on muistutus rauhan merkityksestä. Ensimmäiset muistojuhlat olivat surujuhlia. Silloin Suomen lippukin oli osan päivästä puolitangossa. Vuodesta 1995 lähtien lippu on liehunut heti aamusta ylhäällä todistaen siitä, että kaatuneitten muistopäivä on myös kiitosjuhla. Kiitämme siitä, että voimme elää itsenäisessä Suomessa. Osaamme arvostaa rauhaa ja toivomme sitä sydämestämme myös tuleville sukupolville.
Seppeleen laskivat Tampereen kaupungin, Tampereen Varuskunnan ja Tampereen Seudun Kaatuneitten Omaiset ry:n edustajat.
Tampereen Työväenyhdistyksen Soittokunta johtajana Tanja Karjalainen.
Suomen lippu poistuu.
Seppelepartiot lähdössä muistomerkeille.
Kuvat Raimo Ojala