Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan helmikuussa 2022 järisytti koko Euroopan turvallisuusrakenteita. Hyökkäys ravisteli myös monilla eri mittareilla vuodesta toiseen maailman turvallisimpien maiden joukossa keikkuneen Suomen hereille.

Kansa johti maamme Nato-jäsenyyden tielle ja jäsenyys sinetöitiin reilu vuosi sitten. Turvatakuiden lisäksi Nato-jäsenyys ja siihen johtanut prosessi toi Suomelle muutakin hyvää. Maamme nousi maailman huulille, kokonaisturvallisuusmallimme alkoi herättää ihastusta ja puolustusosaamisellemme avautui täysin uusi näkymä liittolaismaidemme markkinoilla.

Tampereen kaupunkiseudulla ja koko Pirkanmaalla on vuosisatainen historia puolustusteollisuudessa. Kyberturvallisuuteen liittyviä tietoteknisiä ratkaisujakin on kehitetty alueella noin 50 vuoden ajan. Pirkanmaan turvallisuusklusteri on toiminut organisoituneena verkostona vuodesta 2011 lähtien. Alueellamme on turvallisuusalaan liittyviä toimijoita yli 350 ja turvallisuusklusterin virallisia jäseniäkin noin 80.

Valtaosa Pirkanmaan turvallisuusklusterin jäsenistä on yrityksiä, mutta merkittävässä roolissa ovat myös Pirkanmaan maakuntaliitto, Tampereen kaupunki, yliopistoyhteisö, Poliisiammattikorkeakoulu, VTT, Tukes sekä Puolustusvoimien eri toimijat. Viranomaiset, yritykset, oppilaitokset ja yhdistykset toimivat aktiivisina kumppaneina mahdollistaen turvallisuusalan yritystoiminnan sekä tutkimus- ja koulutustoiminnan yhdistämisen koko Pirkanmaan alueella.

Turvallisuusklusterin tavoitteena on tehdä Pirkanmaasta paitsi kansallisesti niin myös kansainvälisesti tunnustettu turvallisuusosaamisen keskittymä, joka toimii aktiivisesti alan verkostoissa. Samalla tavoitellaan yritysten kasvua merkittävien turvallisuusratkaisujen toimittajina. Pirkanmaa voi jatkossakin olla turvallisuuden edelläkävijä.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on osoittanut, kuinka heikosti Euroopan valtiot ovat valmistautuneet täysimittaiseen sotaan. Varastot ovat huvenneet nopeasti. Tilanne vaikuttaa monin tavoin puolustusteollisuuden näkymiin, lähinnä positiivisesti. Ukrainaa tukeneiden maiden on täydennettävä varastojaan, mutta myös kasvatettava niiden kokoa sekä parannettava varautumistaan ylipäätään.

Esimerkiksi Saksa on julkistanut 100 miljardin euro paketin maan asevoimien uudistamiseksi ja todennut, että 50 miljardin puolustusbudjetti on liian pieni. Euroopan puolustusteollisuuden vahvistaminen yhteistoiminnallisten hankintojen avulla kannustaa jäsenmaita hankkimaan puolustustuotteita yhdessä. Yhteisten hankintojen tukemiseksi on varattu 300 miljoonaa euroa. Ammusten ja ohjusten tuotantoon on varattu rauhanrahastosta yhteensä kaksi miljardia euroa.

Euroopan puolustusteollisuuden mannerlaattojen liikkuminen tarjoaa Pirkanmaalaisille alan yrityksille suuren markkinan ja valtavasti potentiaalia. Hedelmät eivät roiku matalalla, mutta niiden tavoitteluun kannattaa valjastaa niin turvallisuusklusterin voimat kuin kaikki Pirkanmaan ja Suomen edunvalvojat ja viennin edistäjät.


Aleksi Jäntti

Kansanedustaja (kok.)