MTS:N PUHEENJOHTAJA SOFIA VIKMAN MAANPUOLUSTUSTAHDON HEIKKENEMISESTÄ: ”SUUNTA ON KÄÄNNETTÄVÄ”
MTS:n torstaina 29.11. julkaiseman tutkimuksen mukaan suomalaisten maanpuolustustahto on laskenut. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS:n puheenjohtaja kansanedustaja Sofia Vikmanin (kok.) mukaan tarvitaan toimia maanpuolustustahdon laskusuunnan kääntämiseksi, koska korkea maanpuolustustahto on Suomen uskottavan puolustuksen kulmakivi.
Tutkimuksen mukaan 66 % suomalaisista on sitä mieltä, että jos Suomeen hyökätään, niin suomalaisten on puolustauduttava aseellisesti kaikissa tilanteissa, vaikka tulos näyttäisi epävarmalta. Luku on kuusi prosenttiyksikköä alhaisempi kuin viime vuonna. Pudotus on merkittävä, sillä edellisen kerran yhtä alhainen maanpuolustustahto on mitattu 30 vuotta sitten vuonna 1988.
”Maanpuolustustahdon heikkenemisen suunta on huolestuttava ja käännettävä. Maassamme perinteisesti korkealla tasolla ollutta maanpuolustustahtoa on vaalittava. Syyt maanpuolustustahdon heikkenemisen taustalla on perattava huolellisesti, ja maanpuolustustahdon vahvistaminen on otettava Suomessa keskeiseksi puolustuspoliittiseksi tavoitteeksi”, Vikman sanoo.
Vikman näkee erityisen huolestuttavana nuorten maanpuolustustahdon heikkenemisen. Alle 25-vuotiaista myönteisesti maanpuolustustahtoa mittaavaan kysymykseen vastasi ensimmäistä kertaa koskaan alle puolet (49 %) vastanneista. Laskua edellisvuoteen verrattuna oli 17 prosenttiyksikköä.
”Nähdäkseni nuorten maanpuolustustahdon heikkenemiseen vaikuttaa se, että nykyään yhä useammalta nuorelta puuttuu omakohtainen kosketus sota-aikaan esimerkiksi isovanhemman kertomusten kautta. Hiljaisen tiedon siirtyminen sukupolvelta toiselle on maanpuolustustahdon kannalta tärkeää. Perinnejärjestöt ja vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestöt tekevät arvokasta työtä (maanpuolustustahdon vahvistamiseksi). Viimekädessä maanpuolustustahto on kiinni siitä, että jokainen voi kokea Suomen puolustamisen arvoiseksi maaksi. Siksi on tärkeää huolehtia työllisyydestä ja mahdollisuuksista kouluttautua sekä syrjäytymisen ehkäisystä”, Vikman sanoo.
Myös tuki nykyisenkaltaiselle yleiselle asevelvollisuusjärjestelmälle on vähentynyt edellisvuodesta. Nykyjärjestelmää kannattaa MTS:n tutkimuksen mukaan kolme neljästä (74 %) suomalaisesta. Vielä viime vuonna nykyjärjestelmää kannatti neljä viidestä (81 %) suomalaisesta. Vuonna 2015 on edellisen kerran saatu samankaltainen tulos kuin nyt. (Tulos ei siis ole historiallisesti yhtä poikkeava kuin maanpuolustustahdon kohdalla.)
”Suomalaisten tuki yleiselle asevelvollisuusjärjestelmälle on edelleen vahvaa. Esimerkiksi ammattiarmeijan suosio (9%) ei ole kasvanut viime vuoteen verrattuna. Nähdäkseni mitattu muutos nykyjärjestelmän kannatuksessa kertoo paljolti siitä, että järjestelmän tasa-arvoa ja koko ikäluokan nykyistä vahvempaa osallistumista maanpuolustukseen pohditaan yhä enemmän”, Vikman sanoo.
Vikmanin mukaan varusmiespalveluksen velvoittavuudesta ei tule luopua, mutta järjestelmää on kehitettävä tasa-arvoisempaan suuntaan.
”Suomen puolustuskyvyn kannalta on tärkeää, että saamme ikäluokkien parhaimmat kyvyt puolustusvoimien käyttöön. Kutsuntojen laajentaminen naisiin varmistaisi, että naiset saisivat tiedon mahdollisuudesta suorittaa vapaaehtoinen asepalvelus. Myös maanpuolustustahdon näkökulmasta on tärkeää, että kaikilla halukkailla on mahdollisuus suorittaa varusmiespalvelus”, Vikman sanoo.
Vikmanin mukaan huomionarvoista tutkimuksen tuloksissa on myös se, että ensimmäistä kertaa yli puolet suomalaisista (55 %) suhtautuu myönteisesti sekä miehiä että naisia koskevan kansalaispalveluksen käyttöönottoon. Luku on 10 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2010, jolloin kysymys oli edellisen kerran mukana kyselytutkimuksessa. Kielteisesti kansalaispalvelukseen suhtautuu enää kolmannes (32 %) suomalaisista, kun vuonna 2010 kielteinen kanta oli vielä joka toisella (52 %).
”Kansalaispalveluksen suosio on kasvanut ja muutos asenteissa on merkittävä. Erityisesti kielteinen suhtautuminen kansalaispalvelusta kohtaan on laskenut merkittävästi. Muutoksessa on nähdäkseni kyse siitä, että koko ikäluokan, eli enenevässä määrin myös naisten, osallistumista maanpuolustukseen halutaan edistää”, Vikman sanoo.
Vikmanin mukaan seuraavan hallituksen on selvitettävä kansalaispalveluksen mahdollisuudet ja toteuttamisen edellytykset.
”Kansalaispalvelus toisi maanpuolustukseen osallistumisen niidenkin ulottuville, jotka eivät asevelvollisuutta suorita. Mahdollinen kansalaispalvelus ei korvaisi yleistä asevelvollisuutta, vaan täydentäisi sitä”, Vikman sanoo.
Tutustu MTS:n tämän vuoden mielipidetutkimukseen tästä