Tänä vuonna tulee kuluneeksi 100 vuotta siitä, kun Lotta Svärd -järjestö perustettiin. Suojeluskuntien 259 naisosastoa yhdistyi valtakunnalliseksi yhdistykseksi vuonna 1921. Yhdistys merkittiin yhdistysrekisteriin nimellä Lotta Svärd yhdistys. Nimensä yhdistys on saanut Johan Ludvig Runebergin kirjoittamasta Lotta Svärd -nimisestä runosta. Sotavuosien 1939–1944 aikana lotat toimivat lukuisissa erityyppisissä maanpuolustusta tukevissa toimissa. Lottatyövoima olikin erittäin tärkeää niin puolustusvoimille kuin koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Sodissamme palvelleiden lottien työpanos on ollut myös merkittävä sotien jälkeisen yhteiskunnan rakentamisessa. Maailman suurin vapaaehtoinen ja aseeton maanpuolustusjärjestö Lotta Svärd lakkautettiin marraskuussa 1944. Lottien työn ja perinteen jatkajana on Lotta Svärd Säätiö ja Suomen Lottaperinneliitto, jonka jäsenyhdistyksissä toimii tällä hetkellä noin 3469 jäsentä.

Tampereen Suomalaisen Klubin varapuheenjohtaja, kenraalimajuri evp Kalervo Sipi esitti avajaistilaisuudessa Klubin tervehdyksen. Pirkanmaan Lottaperinne ry:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikman avasi näyttelyn. Näyttelyä esitteli museoyhdistyksen puheenjohtaja Kari Nykänen.

Lotta Svärd -järjestön perustamisen 100-vuotisjuhlavuotta on vietetty ympäri maan lottien työtä kunnioittaen ja tuoden esiin heidän työnsä merkitys yhteiskunnalle menneisyydessä, tässä ajassa ja tulevaisuudessa Lotta Svärd Säätiön juhlavuoden teeman mukaisesti ”Lotta Svärd 100 vuotta yhteiskuntavastuuta”. Paikallisten tapahtumien järjestämisestä ovat vastanneet kunkin paikkakunnan lottaperinneyhdistykset. Juhlavuotta kunnioittaen myös Tampereen Suojeluskunta- ja Lottamuseoyhdistys on yhteistyössä Pirkanmaan Lottaperinne ry:n kanssa koonnut Lotta Svärd 100 -näyttelyn Tampereen Suomalaisen Klubin tiloihin. Näyttely avattiin 4. lokakuuta. Paikalle saapui runsas joukko kutsuvieraita.

Suomalaisen Klubin puolesta avajaistilaisuudessa puheenvuoron käyttänyt, klubin varapuheenjohtaja kenraalimajuri evp Kalervo Sipi toi esiin, että Suojeluskunta- ja lottajärjestöjen juuret ulottuvat vuoden 1917 rauhattomiin aikoihin. Tammikuussa 1918 perustettiin itsenäisen Suomen ensimmäiset puolustusvoimat runkonaan suojeluskunnat ja suojeluskuntien ja maanpuolustustyön tueksi syntyi Lotta Svärd -yhdistys. Sipi toi esiin erityisesti sotilaana ja Vapaussodan Perinneliiton puheenjohtajana, että Suomalainen Klubi muodosti lokakuussa 1918 Tampereen Suojeluskuntaan sen 5. Komppanian. Jäsenistä siihen liittyi heti noin 50. Isänmaallisuus oli silloinkin arvossaan, Sipi totesi.

Sipi toi esiin, miten hänen mieltään lämmitti tänä vuonna, kun lotat saivat vihdoin olla virallisesti mukana Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä Hietaniemessä ja Lotta Svärd Säätiö laski silloin kukkalaitteet marsalkka Mannerheimin haudalle sekä Sankariristille. Sipin mukaan tuolla virallisella seppeleenlaskulla on suuri symbolinen arvo lotille, pikkulotille ja heidän omaisilleen. Kun Mannerheim kuoli, entiset lotat eivät saaneet lupaa jättää virallista tervehdystä arvostamalleen johtajalle tämän valtiollisissa hautajaisissa. Nyt tuo tervehdys toteutui, 70 vuotta myöhässä!

Näyttelyn avasi Pirkanmaan Lottaperinne ry:n puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikman. Hän toi esiin näyttelyn avaussanoissaan muun muassa, että Itsenäisen Suomen rakentamisessa ja puolustamisessa naistemme panos on ollut mittaamattoman arvokas. Vikman totesi, että rauhan aikana yksi lottajärjestön tärkeimmistä tavoitteista oli tarjota koulutusta jäsenilleen. Koulutuksen avulla lottajärjestö onnistui luomaan organisaation, jolla oli toimintavalmiudet sota-ajan poikkeuksellisissa olosuhteissa. Valtakunnallisesti lottien työ loi pohjan menestyksekkäälle maanpuolustustoiminnalle ja mahdollisti arviolta jopa 100 000 lisämiehen vapautumisen rintamalle.

Vikman kertoi, että Pirkanmaan Lottaperinneyhdistys on perustettu pirkanmaalaisten lottien toivomuksesta vuonna 2009. Pirkanmaan Lottaperinneyhdistyksen tehtävä on säilyttää lottien muisto ja henkinen perintö sekä kasvattaa maanpuolustustahtoa ja levittää maanpuolustustietoutta sekä kehittää naisten valmiuksia selviytyä poikkeusoloissa. Vikmanin mukaan tämä näkyy myös yhdistyksen juhlavuoden toiminnassa, jota viimein päästään myös livenä toteuttamaan. Vikman totesi, että veteraanit toivovat, ettei heidän perintöään unohdettaisi silloinkaan, kun he itse eivät ole enää siitä kertomassa ja seuraaville polville välittämässä. Vikmanin mukaan vastauksemme ja lupauksemme heille on perinnetyö, josta tämä näyttely on oiva esimerkki. Näyttely tarjoaa kiehtovan ikkunan lottajärjestön työhön ja perinnetyöllä onkin keskeinen asema maanpuolustustahdon vaalimisessa. Vikmanin mukaan onkin tärkeää varmistaa, että nykyisillä ja tulevilla sukupolvilla on tarpeeksi tietoa siitä, miten, miksi ja millaisin uhrauksin itsenäistä ja vapaata Suomea on puolustettu ja miksi sitä kannattaa yhä puolustaa. Hän uskookin, että tässä työssä nyt avattu juhlanäyttelyn kantaa oman kortensa kekoon. Lotat ja pikkulotat ovat yhdistyksemme kunnioitettuja jäseniä, joille mm. järjestämme kuntoutusta. On meidän vuoromme huolehtia ja kiittää sekä muistaa, painotti Vikman puheensa lopuksi.

Näyttelyn esitteli ja sen kokoamisesta kertoi avajaisvieraille Tampereen Suojeluskunta- ja Lottamuseoyhdistyksen puheenjohtaja Kari Nykänen.

Tampereen Suojeluskunta- ja Lottamuseoyhdistyksen puheenjohtaja Kari Nykänen, Pirkanmaan Lottaperinteen puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikman ja Suomalaisen Klubin varapuheenjohtaja, kenraalimajuri evp Kalervo Sipi.

Avajaisiin saapui noin 50 kutsuvierasta.

Kutsuvieraita avajaisissa
Pirkanmaan Lottaperinteen jäsenet, pikkulottina toimineet Inga Saraste ja Anneli Vetola katselevat vitriinissä olevia lottien ansio- ja kurssimerkkejä. Vitriiniä esittelemässä (keskellä) näyttelyn kokoamiseen osallistunut Anna-Liisa Tapio, joka on museoyhdistyksen sekä Pirkanmaan Lottaperinne ry:n hallituksen jäsen.
Vitriinissä lottien kurssimerkkejä. Lottapuvun hihaan ommellusta merkistä tiedettiin heti mikä oli lotan koulutus. Kuvassa mm. lääkintälotan, lääkintätoimenlotan, ilmavalvontalotan, muonituslotan, varuslotan, viestilotan ja toimistolotan merkit. Lisäksi ylärivissä Suojeluskuntien merkkejä.
Pikkulottien esineistöä vitriinissä mm. käsin kuvitettuja ja kirjoitettuja Pikku-lotta lehtiä.
Pirkanmaan Lottaperinteen puheenjohtaja, kansanedustaja Sofia Vikman pääsi avajaisissa maistamaan Talvisodan leipää, joka on tehty lottien alkuperäisellä reseptillä. Puolustusvoimien määräyksestä lotat leipoivat sodan aikana viiden vuoden ajan rintamalle leipää 100 000 kiloa päivittäin. Rintamalle leipäkuljetukset hoidettiin 17,5 kilon pahvilaatikoissa. Suomen 100-vuotisjuhlavuonna Pielavedellä sijaitseva Leipomo Puustelli alkoi valmistaa Talvisodan leipää lottien alkuperäisellä reseptillä. Reseptin he saivat Kuopion Lottaperinneyhdistykseltä ja aluksi leipää leivottiinkin vain yhdistyksen tarpeisiin. Nykyään leipää voi tilata leipomolta jopa postitse ja sitä näkee usein myynnissä mm. tapahtumissa ympäri maata, joissa lottaperinneyhdistykset ovat esittelemässä toimintaansa.
Tampereen Lotta Svärd -kahvikuppeja, jotka löytyivät Pirkkalasta laiturin juurelle upotettuina. Kuppien upottajasta ei ole tietoa, mutta upottajalla on ollut kuitenkin vahva tunne ja toivomus, että kupit pelastuisivat niiden epävarmasta tulevaisuudesta. Voidaankin olettaa, että hän (tai he) todella toivoivat tämän viestin kertovan löytäjilleen sen hetkisestä surullisesta vaiheesta. Näin kävikin, kun vuonna 2008 sukeltajat löysivät tämän kahvikuppiviestin. Osa löydetyistä 60–70 kupista lahjoitettiin museolle.
Näyttelynurkkaus, jossa on esillä lottaperinteeseen liittyvää esineistöä mm. Lotta Svärd -kahvikuppeja, lottien käyttämä kahvipannu, Talvisodan leipää ja leipämuotti, jolla leipätaikinasta saatiin neliömallinen leipä.

Teksti ja kuvat: Sirkka Ojala.

Näyttely on esillä Klubin Pyynikki kabinetissa (3.krs.) Osoitteessa: Puutarhakatu 13, Tampere. Näyttelyyn voi tutustua 5.10. – 6.12.2021 Klubin ravintolan aukioloaikoina, ma-pe klo 11.00–14.00. Muina aikoina sopimuksen mukaan.