Kesäkuussa 2024 julkaistu ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko [KMPM1] kertoo huomattavasti kiristyneestä turvallisuustilanteesta, jossa Suomea turvataan vahvalla kansallisella puolustuskyvyllä osana sotilasliitto Naton pelotetta ja puolustusta. Naton jäsenenäkin puolustuskykymme perustana on yleinen asevelvollisuus, laaja ja koulutettu reservi ja korkea maanpuolustustahto. Kansalaisten halu toimia Suomen puolustuksen eteen on nykyisessä turvallisuustilanteessa ensiarvoisen tärkeää, ja Naton jäsenenä tähän tulee myös uusia kansainvälisiä ulottuvuuksia.
Vastajulkaistussa selonteossa korostetaan laajan kansallisen yhtenäisyyden ja kokemuksen Suomesta puolustamisen arvoisena olevan korkean maanpuolustustahdon ytimessä. Olemmekin tottuneet ajattelemaan tahtoa puolustamiseen nimenomaan kansalliskeskeisesti, mutta jatkossa tähän tarvitaan lisäkerroksia[KMPM2] . Sotilasliiton jäsenenä meidän täytyy laajentaa ajatteluamme kansainvälisemmän puolustustahdon suuntaan ja pohtia, millaiset asiat ovat tällaisen solidaarisuuden ytimessä.
Kansalaisten asenteita kartoittavat mielipidemittaukset[KMPM3] ilmentävät suomalaisten maanpuolustustahdon olevan poikkeuksellisen korkealla tasolla samalla, kun Natoon suhtaudutaan erittäin myönteisesti. Maanpuolustustahto ei kuitenkaan rajaudu vain mielipidemittauksiin, vaan esimerkiksi myös toimiminen vapaaehtoisen maanpuolustuksen kentällä ilmentää kansalaisten maanpuolustustahtoa mitä suuremmissa määrin.
Kansalaisten selvästi lisääntynyt halukkuus osallistua reserviläistoimintaan on herättänyt myös tutkijoiden kiinnostuksen siihen, minkälaiset ajatukset motivoivat osallistumaan ja erityisesti millaisia ajatuksia reserviläisillä on sotilasliiton jäsenyydestä. Muun muassa näitä kysymyksiä on tutkittu Maanpuolustuskorkeakoulussa[KMPM4] käynnissä olevissa hankkeissa, joissa on toteutettu kysely- ja haastattelututkimuksia Suomen Reserviläisliiton ja Reserviupseeriliiton jäsenille.
Tuloksista saadaan monien muiden asioiden ohella uutta tietoa siitä, millaiset ajatukset laajentavat perinteisesti vahvaa maanpuolustustahtoa myötämielisyydeksi ja jopa syvällisemmäksi tahdoksi myös sotilasliiton puolustusta kohtaan. Monien reserviläis- tai reserviupseerijärjestöjen jäsenten ajatuksissa keskeisimmäksi tunteeksi on muodostunut helpotus siitä, ettei Suomi Nato-jäsenyyden myötä enää ole vaarassa jäädä yhtä yksin kuin talvi- ja jatkosodassa. Suomen osallistumista laajemman länsimaisen arvoyhteisön puolustamiseen pidetään tärkeänä. Jäsenyyden myötä potentiaalinen vihollinen herättää vähemmän pelkoja kuin ennen.
Sotilasliiton jäsenyydellä on suuri psykologinen merkitys suomalaisille, vaikka Suomen vahvuutena on kansalaiset, jotka edelleen ovat valmiita puolustamaan Suomea Naton tuella tai ilman. Solidaarisemman puolustustahdon ytimessä vaikuttaisikin olevan voimakkaana säilynyt muistijälki menneiden sukupolvien sotakokemuksista ja uhrauksista yhteiskuntamme ja valtiomme eteen. Näiden puolustamiseksi halutaan toteuttaa kansallista puolustusta laajempiakin ponnisteluja.
Kirjoittaja on FT, dosentti Miina Kaarkoski, Maanpuolustuskorkeakoulusta
Miina Kaarkosken kuva: Noe Anttonen / Maanpuolustuskorkeakoulu
[KMPM1]https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/165721/VN_2024_33.pdf?sequence=1&isAllowed=y
[KMPM2]https://suomenkuvalehti.fi/mielipide/puheenvuoro-suomen-nato-jasenyys-on-politisoinut-asevelvollisuuden-uudella-tavalla/
[KMPM3]https://www.defmin.fi/files/5891/MTS_tammikuu_2024_Suomalaisten_mielipiteita_ulko-ja_turvallisuuspolitiikasta_maanpuolustuksesta_ja_turvallisuudesta_FINAL.pdf