Siirtyminen veteraanien perinneaikaan tänä vuonna ilmenee lukuisina muutoksina. Tammenlehvätunnuksen omaavia veteraaneja on elossa 1400 ja heidän leskiään ja puolisoitaan 4500. Veteraanityö on muuttumassa veteraaniperinnetyöksi, kun sotasukupolveen kuuluvien ihmisten määrä vähenee.

Veteraaniperinnetyöllä ylläpidetään kansallista resilienssiä. Yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaan resilienssi ilmenee tahtona toimia yhteiskunnan puolesta kriisitilanteessa ja viime kädessä valtiollisen itsenäisyyden ylläpitämisenä kaikissa tilanteissa. Veteraanit ja sotasukupolvi turvasivat itsenäisyytemme ja rakensivat Suomen uudelleen. Heidän perintönsä vahvistaa kansallista resilienssiä sukupolvesta toiseen.

Yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaan vahva maanpuolustustahto on suomalaisen maanpuolustuksen kulmakivi. Maanpuolustustahto on yhteydessä kansalliseen resilienssiin. Ytimessä on Suomen ja suomalaisen elämäntavan kokeminen puolustamisen arvoiseksi. Veteraaniperinnetyöllä on useita maanpuolustustahtoa tukevia kerrostumia.

Kansallisen tason kerrostumassa on kyse Suomesta ja suomalaisesta elämäntavasta. Veteraanien perinne rakentaa omalta osaltaan kansallisen identiteetin historiallista ulottuvuutta. Toisaalta sotien aikaisesta kulttuurista on tullut osa suomalaista kulttuuria. Historia ja kulttuuri muodostavat kansakunnan ja erottavat kansakunnat toisistaan. Veteraaniperinnetyö pitää yllä aineetonta kulttuuriperintöä.

Suomalaisen elämäntavan osalta veteraaniperinnetyö vahvistaa kansallista yhtenäisyyttä, mikä on puolustuskyvyn kannalta olennaista. Toisaalta kansallisesti yhtenäinen maa koetaan puolustamisen arvoiseksi. Veteraanit ja sotasukupolvet ovat luoneet perustan maamme keskeisille arvoille, vapaudelle, yhtenäisyydelle ja arvostetulle kansainväliselle asemalle.

Ihmistason kerrostumassa veteraaniperinnetyö koskettaa ihmistä ja hänen sukuhistoriaansa. Kansallisen tason kertomus yhdistyy ihmisen suvun omakohtaiseen kertomukseen. Kerrostumien välistä yhteyttä voivat ilmentää esimerkiksi suvussa kulkeneet kertomukset tai esineet. Muistoesineillä on ollut alusta alkaen tarkoitus yhdistää kansallinen kertomus ihmisen omakohtaiseen kertomukseen.

Uudistusten aika

Perinneaikaan siirtymisestä huolimatta veteraaneista ja heidän leskistään ja puolisoistaan huolehditaan edelleen. Kunniakansalaisemme ovat ansainneet kaiken tarvitsemansa tuen. Samaan aikaan veteraanityö on muutoksen keskellä lainsäädännössä ja kentällä. Valtioneuvoston kanslian eduskuntaryhmien pyynnöstä asettama työryhmä on antanut ehdotuksensa tulevaisuuden veteraaniperinnetyöstä. Vastaavasti pääministeri Petteri Orpon hallitus on sitoutunut hallitusohjelmassaan toteuttamaan työryhmän ehdotuksen.

Tämän myötä viime vuodesta alkaen puolustusministeriön ja sen hallinnonalan tehtäviin on kuulunut veteraaniperinteen edistäminen. Puolustusministeriön päätöksellä asetettiin myös Veteraaniasiain neuvottelukunta (VENE) vastaamaan veteraaniperinnetyön strategisista tavoitteista. Tänä vuonna aloittanut neuvottelukunta käsittelee Veteraanien edunvalvonta-, huolto- ja tukiasioita sosiaali- ja terveysministeriön kanssa tarpeen mukaan. Pari kertaa vuodessa kokoontuva neuvottelukunta tekee esityksiä ja aloitteita sekä ohjaa Veteraaniperinteen valtakunnallista päätoimikuntaa.

Vastaavasti Tammenlehvän Perinneliitto on ollut viime vuodesta alkaen puolustusministeriön ohjauksessa veteraaniperinnetyön vastuullinen toimija. Tammenlehvän Perinneliiton ohjauksen mukana tulee puolustusministeriön veteraaniperinnerahoitus. Veteraaniperinnetyön siirtyminen Tammenlehvän Perinneliitolle sinetöitiin symbolisesti 13. maaliskuuta Vahdinvaihto 25 -juhlassa Finlandia-talolla. Tilaisuudessa Tammenlehvän Perinneliiton lippu siunattiin.

Veteraanityön kenttä varautui ennakoivasti Tammenlehvän Perinneliiton perustamisella vuonna 2003 Suomen sotien ja veteraanien perinteen vaalimista varten. Kentän rakenteellisten muutosten myötä Rintamaveteraaniliitto ja Suomen Sotaveteraaniliitto on lakkautettu. Samoin Sotainvalidien Veljesliitto päättää toimintansa tänä vuonna perinnepäivänään, 18. elokuuta. Osa piireistä tarvitsee kuitenkin hieman enemmän aikaa. Tammenlehvän Perinneliiton alueyhdistykset on perustettu alueellisten sopimusten mukaisesti.

Innovatiivista perinnetyötä

Sotamuseon nimeäminen kansalliseksi sotahistorian ja veteraaniperinteen keskusmuseoksi etenee parhaillaan. Suomessa sotahistoriallisilla museoilla ja perinnehuoneilla on keskeinen asema perinteen vaalimisessa. Ne voivat vahvistaa myös paikallista ja alueellista identiteettiä, mikä voi itsessään vaikuttaa maanpuolustustahtoon. Vastaavasti kansallisen tason museot rakentavat Suomen kansainvälistä maakuvaa.

Kulttuuritoiminnan kautta Suomen sotien ja veteraanien perinne voidaan kokea uudella tavalla. Viime vuonna uudistetun Lahden historiallisen museon innovatiivisuus toimii mallina myös sotahistoriallisille museoille. Teknologia voi elävöittää historiaa ja mahdollistaa samaistumisen historiaan. Kun veteraanien määrä vähenee, niin historian elävöittämiseen tarvitaan innovatiivisuutta.

Historian elävöittämisessä on onnistuttu myös Puolan Oświęcimin Auschwitz-Birkenaun keskitysleirimuseossa. Museoon tutustuminen tapahtuu opastettujen kierrosten kautta. Samaan aikaan museo on paikkasidonnaisena osa suurempaa kertomusta. Museossa vierailevasta ihmisestä tulee holokaustin tapahtumien todistaja. Vastaavasti Suomen sodat ovat osa kansakuntamme suurta kertomusta. Paikkasidonnainen kokeminen voisi olla avain historian elävöittämiseen.

Suomen sotien muistopäivät kuuluvat perinnekulttuuriin samalla tavalla kuin esimerkiksi pääsiäinen. Tiettyyn perinnekokonaisuuteen kuuluu oma painotuksensa. Itsenäisyyspäivänä katseet suunnataan nuoren kansakunnan vaiheisiin ja tulevaisuuteen. Kouluissa itsenäisyysjuhla on usein vakiintunut osa lukuvuotta. Kun otetaan huomioon muistopäivien erilaiset painotukset, niin koulujen kannattaisi osallistua myös kansallisen veteraanipäivän viettoon. Tilaisuudet voidaan toteuttaa yhteistyössä kuntien, seurakuntien ja maanpuolustustoimijoiden kanssa. Koulut voivat toimia keskeisenä alustana tulevan sukupolven tavoittamiselle. Parhaimmillaan nuoria osallistetaan veteraaniperinnetyöhön. Pirkanmaan Reservipiirien Henkisen maanpuolustuksen toimikunnan Turpo-tietokilpailussa lukiolaiset kisailevat paikan päällä kolmehenkisissä joukkueissa. Oppiminen tapahtuu tutustumalla materiaaleihin ennalta ja soveltamalla tietoa. Kolme parasta joukkuetta palkintaan, mutta myös muut osallistujat saavat palkintoja. Tämän lisäksi kilpailuun osallistuneet pääsevät varuskuntavierailulle. Toimikunta pitää vuosittain myös päivän mittaisen turvallisuuspoliittisen seminaarin lukiolaisille. Veteraaniperinnetyössä tarvitaan samanlaista rohkeutta ja innovatiivisuutta.

Jere Tuononen

Kirjoittaja Jere Tuononen on Pirkanmaan Reservipiirien tiedotustoimikunnan puheenjohtaja ja Tampereen Reserviläiset ry:n jäsen. Kuva: Sirkka Ojala.