Mannanmäen näkötorni sai seinäänsä arvokkaan Lotta-muistolaatan
Sirkka Ojala
Hämeenkyrössä sijaitsevalle Mannanmäen näkötornille perustettiin sodan aikana ilmavalvontakeskus, jossa oli jatkuva päivystys läpi vuorokauden. Näkötornilla olivat koko ajan majoittuneina päivystävät lotat, joista osa oli tornissa lepäämässä. Herkeämättä seurattiin kiikareilla taivaanrantaa ja havainnot ilmoitettiin kiireellä eteenpäin. Lähellä oli Tampereen suuri teollisuuskaupunki, joka oli vihollisen pommitustoiminnan yksi tärkeä kohde. Ilmavalvontaa tornissa suoritettiin koko talvisodan ajan ja vielä jatkosodan alussa.
Näkötornin seinään on nyt kiinnitetty avokas muistolaatta. Hämeenkyrön Seudun Maanpuolustusnaiset ry päätti muistolaatan hankkimisesta, kun yhdistys juhli pari vuotta sitten 50-vuotista taivaltaan. Silloin saadut lahjoitukset käytettiin muistolaattaan ja lisäksi Vapaussodan ja Itsenäisyyden Kyrösjärven Seudun Perinneyhdistys sekä Hämeenkyrön Seudun Reserviupseerikerho ja Hämeenkyrön Reservinaliupseerit osallistuivat laatan kustannuksiin. Laatan paljastustilaisuudessa Hämeenkyrön Seudun Maapuolustusnaisten puheenjohtaja Elina Paukkunen totesikin laatan olevan kunnianosoitus kaikille suomen lotille.
Laatan paljasti ja siunasi 30. elokuuta seurakuntapastori Anu Mätäsniemi ja airuina toimivat perinnelotat Outi Kosola ja Helena Paasto. Laatassa on ote Lotta Svärdin kultaisista sanoista: ”Opi rakastamaan maatasi ja kansaasi! Muista menneitten sukupolvien työ. Kunnioita vanhuksia, he ovat tehneet enemmän kuin me!”
Airuina toimivat perinnelotat Outi Kosola ja Helena Paasto.
Tilaisuudessa puhunut VTM Jouko Hannu kertoi Hämeenkyrössäkin olleen jo vapaussodan mainingeissa naisia, jotka olivat osaltaan auttaneet etapin huoltotoiminnoissa. Sodan jälkeen uudelleen syntynyt suojeluskunta oli synnyttänyt pian myös epävirallisen naisosaston, joka piti huolta mm. sotaorpojen lastenkodista Lintolassa. Varoja tähän toimintaan kerättiin mm. iltamilla totesi Hannu.
Jouko Hannu toi puheessaan esiin miten myöhemmissä tutkimuksissa on sanottu, että lottatoiminta oli alusta pitäen varautumista sotaan. Hannun mukaan näin asian voi tietysti jossain mielessä nähdäkin, koska vapaaehtoinen maanpuolustus on kokonaisuudessaan tätä tarkoitusta varten olemassa. Takana oli sentään tuoreessa muistissa suuri maailmanpalo. Usein kuitenkin unohdetaan, että sillä oli myös muita tarkoituksia. Hannu näkeekin lottatoiminnan olleen omalta osaltaan askel kohti naisten vapautumista pelkästään kodin yksityisten toimien piiristä. Tehtävät, joita lotat suorittivat, suuntautuivat yhteiskunnan tarpeisiin ja uudenlaiseen yhteisöllisyyteen, jolla oli myös merkittävä ideologinen osuus vasta itsenäistyneen ja vasta vähän aikaa aiemmin syntyneen suomalaisuuden ajatuksen juurtumisessa ihmisten mieliin, totesi Hannu puheessaan.
 |
 |
Laatan teksti on on ote lottien kultaisista sanoista.
Vuona 1938 valmistunut näkötorni oli tänä kesänä avoinna yleisölle ja siellä toimi myös kesäkahvila. Toimintaa on tarkoitus jatkaa myös ensi vuonna.
 |
 |
Juhlakahvit tarjottiin kutsuvieraille Mannanmäen näkötornin omista kahvikupeista.
