Kesäkuun 2. päivä oli poikkeuksellinen perjantai monelle reserviläiselle, sillä Pirkanmaan aluetoimisto oli kutsunut peräti 749 reserviläistä ylennettävien onnittelutilaisuuden juhlakahville kaupungin upeimpaan rakennukseen Tampereen Raatihuoneelle. Kutsun otti vastaan lähemmäs 400 reserviläistä. Tilaisuuksien protokollaan kuului perinteisesti virallinen osuus ja sen jälkeen vapaata seurustelua kahvitellen ja musiikkia kuunnellen sekä upeaan Raatihuoneeseen tutustuen. Pirkanmaan aluetoimiston päällikön everstiluutnantti Tommi Marttisen tervetulotoivotus ja puhe ylennettäville kuunneltiin raatihuoneen suuressa salissa kristallikruunun alla.
Tasavallan presidentti ylensi 4.6.2023 kaikkiaan 182 Pirkanmaan alueen reservin upseeria. Aluetoimiston päällikkö everstiluutnantti Tommi Marttinen ylensi lippujuhlapäivänä 567 reservin aliupseeria ja miehistöön kuuluvaa. Majuriylennyksiä tuli Pirkanmaalle peräti viisi ja sotilasmestariksi yleni yksi.
Everstiluutnantti Tommi Marttinen totesi puheessaan, että ylennettävien reserviläisten suuri määrä johtuu mm. kasvaneista kertausharjoitusten määristä, henkilöstön kierrosta sodan ajan joukoissa sekä reserviläisten aktiivisesta osallistumisesta Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen toimintaan. Kuva: Sirkka Ojala.
Everstiluutnantti Tommi Marttinen kiitti puheessaan reserviläisiä monien vuosien aikana tehdystä työstä maanpuolustuksen hyväksi. Kiitoksen saivat myös kaikki aluetoimiston hyvät yhteistyökumppanit ja Tampereen kaupunki. Kuva: Raimo Ojala.
Puheessaan Marttinen toi esiin, että ylennettävien reserviläisten juhlapäivä ajoittuu varsin poikkeukselliseen ajankohtaan.
Euroopassa käydään edelleen sotaa ja omakin turvallisuusympäristömme on muuttunut ja muuttuu edelleen, totesi Marttinen. Puheessa tuli esiin myös Suomen Nato-jäsenyys. Marttinen totesi, että Naton myötä myös muutoksia tulee mutta myös monia asia pysyy entisellään.
”Puolustusvoimien päätehtävä on edelleen Suomen sotilaallinen puolustaminen ja Suomi päättää jatkossakin itse puolustuksensa toteuttamisperiaatteista. Suomen puolustuksen perustana on jatkossakin kansalaisten tukema asevelvollisuus. Nato jäsenyys ei poista oman vahvan puolustuksen tarvetta. Venäjän rajanaapurina meidän tulee olla kokoomme nähden vahva. Tätä myös liittolaisemme odottavat.” Marttisen mukaan Puolustusvoimien tavoitteena on, että Suomi nähdään Natossa ja sen jäsenmaissa luotettavana ja suorituskykyisenä liittolaisena. Marttisen mukaan ennaltaehkäisykyky muodostetaan riittävällä sotilaallisella suorituskyvyllä, liittolaisten ja kumppanien tuella, laajalla ja hyvin koulutetulla reservillä, maanpuolustustahdolla ja yhteiskunnan kyvyllä tukea kaikin voimavaroin puolustuksen toteutusta. Lisäksi myös yhteiskunnan kriisinsietokyky on osa ennaltaehkäisykykyä, totesi Marttinen. Hän myös muistutti, että Suomalaiseen asevelvollisuuteen perustuvassa puolustusratkaisussa on aina muistettava, että Puolustusvoimien suorituskyky nojaa edelleen reserviläisistä koostuviin sodan ajan joukkoihin. Marttisen mukaan ammattisotilaita on poikkeusolojen kenttäarmeijassa vaoin noin 3 prosenttia kokonaisvahvuudesta.
Marttinen toi myös esiin, että lisääntyneiden kansainvälisten harjoitusten kokemusten perusteella, voimme olla luottavaisin mielin meidän henkilökuntamme, varusmiesten ja reserviläisten osaamistasosta ja kyvystä puolustaa maatamme yhteisvoimin liittolaismaiden joukkojen kanssa. Marttisen mukaan järjestelmämme on myös ulkoisin silmon uskottava. Hänen mukaansa myös jatkossa sekä varusmiesten että reserviläiskoulutuksen on oltava uskottavaa, tehokasta ja mielekästä. Marttinen korosti, että meidän kaikkien on jatkuvasti tiedostettava koulutuksen perimmäinen tarkoitus – tehdä koulutettavista maanpuolustustahtoisia ja osaavia maanpuolustajia.
Kello 13 alkaneen ylennettävien onnittelutilaisuuden reserviläiset. Kuva: Raimo Ojala.
Päivän ensimmäinen kello 12 alkanut tilaisuus. Kuva: Raimo Ojala.
Päivän viimeinen kello 14 alkanut tilaisuus. Kuva: Raimo Ojala.
Kutsuvieraita kuva: Raimo Ojala.
Reserviläisen puheen piti päivän ensimmäisessä tilaisuudessa reservin majuriksi ylennyt kapteeni Tommi Riihiviita. Kuva: Sirkka Ojala.
Tommi Riihiviidan puhe:
”Olen ollut 23 vuotta reservissä ja saanut näköalapaikalta seurata reserviläisten ja puolustusvoimien yhteistoiminnan kehittymistä.
Puolustusvoimissa tehdään moni asia oikein. Perustelen näkemykseni seuraavalla tavalla: Asepalveluksen suorittaneista tulee myöhemmin isolla prosentilla aktiivisia reserviläisiä. Kaikki ikäluokat vuorollaan ”pakotetaan” armeijaan, kuitenkin hetken kuluttua kotiutumisesta ollaan valmiita lähtemään kertausharjoituksiin, tai hakeudutaan niihin. Monelle reservissä toimimisesta syntyy elämän mittainen harrastus, osalle jopa elämäntapa.
Suoritin varusmiespalvelukseni Hämeenlinnassa Poltinaholla, jonne menin alokkaaksi tammikuulla -99. Aliupseerikoulun suoritin samassa paikassa. Reserviupseerikouluun lähdin seuraavan saapumiserän mukana silloisen joukkueenjohtajani esityksestä. Mikä oli sopiva yksikkö autokomppanian kasvattamalle kersantille: PSTK:n raskas-sinkolinja tietenkin!
Reserviin päästyäni, meni pari vuotta ilman harjoituksia tai muuta yhteyttä puolustusvoimiin. Opiskellessani insinööriksi, kävin silloisen sotilasläänin esikunnassa selvittämässä sodanajansijoitukseni, joka oli itärajan suunnalla ja sain kuulla, että kertausharjoituksia ei ollut tulossa. Harjoituksia piti siis lähteä etsimään ja MPK:n kursseja tulikin suoritettua kymmeniä seuraavien vuosien aikana. Kesällä 2008 sain yhteydenoton maakuntakomppaniasta ja silloin voin sanoa tämän ”harrastuksen” toden teolla alkaneen.
7 vuotta toimin MAAKK:n joukkueen johtajana, 2015 puolustusvoimain uudistuksen myötä tarjoutui SUOJKPÄÄLL paikka ja MAAKK:n kouluttaja kysyi, olenko kiinnostunut? Vastasin, että tunnen tämän talon tavat ja tiedän, että täällä voidaan myös määrätä! Valinta oli helppo tehdä. Seuraavat 7 vuotta kului KPÄÄLL tehtävässä. Samaan aikaan vastasin MAAKK peruskurssien toteutumisesta omien harjoitusten ohella. Tehtäväni oli reserviläiskouluttajana perään katsoa harjoitusten läpiviennit ja kehittää kouluttajien koulutusta. Nykyinen, varsin mielekäs ja haastava tehtävä on luonteva jatkumo edeltäville.
Reserviläinen kouluttaa reserviläistä. Tämä lause ei vanhene koskaan. Se on puolustusvoimissa hyvin jalkautettu käytäntöön viime vuosina ja erityisesti Pirkanmaalla.
Suomen vahvuus on sen reservi. Osaamista ja tahtoa sieltä löytyy, taitoja tulee kuitenkin säännöllisesti harjoitella. Reservin kouluttajia on tarvittu erityisesti viime aikoina. Venäjän suurhyökkäyksen alettua Ukrainassa, harjoitusmäärät nousivat merkittävästi. Pidän voimannäyttönä sitä, että yhdessä harjoituksessa Tampereella saattaa toimia yli 100 reserviläiskouluttajaa, tarjoten laadukasta koulutusta. MPK:n rooli on tässä asiassa merkittävä.
Majuri res Tommi Riihiviita, everstiluutnantti Tommi Marttinen sekä tilaisuuden organisaattorina toiminut kapteeni Henri Jokinen.
Matti Eskola, Sami Tyven ja Pirkanmaan aluetoimiston henkilökunta: Te olette ansainneet suuret kiitokset! Reserviläisen tarpeet kuullaan, ehdotukset menevät eteenpäin ja asiat kehittyvät. Teidän kanssanne toimiessa sana yhteistyö on saanut erityisen merkityksen.
Kenraali Adolf Ehnrootin sanoja lainatakseni: ”Suomi on hyvä maa. Se on paras meille suomalaisille. Se on puolustamisen arvoinen maa ja sen ainoa puolustaja on Suomen oma kansa”
Valitsin huolella tämän lainauksen esitykseni loppuun. Olkoon se muistutuksena meille puolustuksen kannalta tärkeästä sotilasliitosta huolimatta. Oman puolustuksen tulee olla niin vahva, että se yksistään asettaa riittävän pidäkkeen, varmistaen Suomen suvereniteetin myös tulevaisuudessa.”
Kuva: Raimo Ojala.
Toisessa tilaisuudessa reserviläisen puheen piti sotilasmestariksi ylennyt ylivääpeli Paul Roivainen. Kuva: Sirkka Ojala.
Kolmannessa tilaisuudessa puheen piti reservin majuriksi ylennyt kapteeni Panu Maijala. Kuva: Sirkka Ojala.
Panu Maijalan puhe:
”On suuri kunnia seistä tässä edessänne nyt ja saada jakaa muutama ajatuksista näin merkittävässä tilaisuudessa.
Ylennys on aina tärkeä virstanpylväs niin ammattisotilaalle, kuin reserviläisellekin. Ylennys kertoo maanpuolustuksen velvollisuuksien täyttämisestä, mutta ennen kaikkea omistautumisesta ja sitoutumisesta juuri sinulle osoitettuun tehtävään. Reserviläisinä ymmärrämme valmiuden tärkeyden, olla aina valmiina palvelemaan isänmaata velvollisuuden kutsuessa.
Reserviläisillä on keskeinen rooli Suomen maanpuolustuksessa ja muuttuvien turvallisuushaasteiden edessä roolimme on tullut yhä tärkeämmäksi. Yhdistelmä siviiliammattitaitoa ja omistautumistamme maanpuolustusvelvollisuuden täyttämiseen tämä tarjoaa ainutlaatuisen monipuolisen yhdistelmän motivoitunutta asiantuntemusta Puolustusvoimien suorituskykyyn. Olemme puolustusjärjestelmän selkäranka, valmiina ottamaan vastuun meille osoitetusta tehtävästä ammattisotilaiden rinnalla. Kokemukseni on, että luottamus on vahva ja molemminpuolista, me osaamme toimia tehokkaasti ja tuloksellisesti kansakuntamme turvallisuuden puolesta. Olemme nyt, päästyämme Naton täysjäseneksi, myös monella tapaa aivan uuden äärellä. Vaikka Puolustusvoimat on valmistautunut jo vuosien ajan Nato-jäsenyyteen esimerkiksi kaluston ja taistelusuunnitelmien osalta, yhä useammat myös meistä reserviläisistä osallistuvat jatkossa yhteisiin monikansallisiin harjoituksiin yhteistyötä edistäen ja NATO-liittolaistemme kanssa suhteita rakentaen.
Tänään, kun juhlimme ylennyksiämme, on tärkeää muistaa ja osoittaa kunnioitusta myös ennen meitä palvelleille rohkeille miehille ja naisille. Sotaveteraaniemme uhraukset, heidän rohkeutensa ja horjumaton sitoutumisensa kansakuntamme suvereniteetin puolustamiseksi ovat korvaamattomia. Heidän epäitsekkyytensä on viitoittanut tietä vapaudelle ja turvallisuudelle, josta nautimme tänään. Muistakaamme aina heidän panoksensa, kunnioittakaamme heitä ja heidän perintöään, kun pyrimme puolustamaan ihanteita, joiden edestä hekin taistelivat, isänmaallisuus, vapaus, kunnia ja periksiantamaton päättäväisyys suojella kotimaatamme!
Isoisäni Olavi johti nuorena reservinupseerina komppaniaa Talvisodassa. Myöhemmin reservissä hän yleni majurin arvoon. Omalta osaltani tämä juhla merkitsee myös ylennystä majuriksi. Tiedän, että Olavi olisi ylpeä pojanpojastaan. Silti tämä minulle osoitettu luottamus vetää nöyräksi. Tämä ylennys ei ole vain henkilökohtainen saavutus. Jos nyt reserviläisenä saan luvan kutsua monissa harjoituksissa ryvettyneitä lähimpiä taistelijoita aseveljikseni, niin tiedän, että tämä ylennys on ilonaihe myös heille, perheelleni ja ystävilleni ja haluankin kiittää kaikkia heitä, jotka ovat tukeneet minua tällä matkalla. Ilman heitä en seisoisi tässä nyt.
Kiitän nöyrästi saamastani ylennyksestä ja lupaan kantaa sitä kunnioittavasti.
Jatkakaamme Suomen palvelemista ylpeydellä, rehellisyydellä ja yhtenäisinä horjumattomalla uskollisuudella. Olemme kansakuntamme puolustuksen vartijoita, olkaamme aina valmiita vastaamaan kutsuun, kun isänmaamme meitä eniten tarvitsee!
Lämpimät onnittelut kaikille Lippujuhlan päivänä ylennettäville ja palkittaville!
Nostetaan malja Isänmaan hyväksi! Kiitos! ”
Tilaisuuksissa esiintyi PSPR:n varusmiestoimikunnan bändi Kimmo Kopran johdolla. Kuva: Raimo Ojala.
Mukava kahvituokio tilaisuuksien välillä. Kuva: Sirkka Ojala.
Moni kakku päältä kaunis, mutta tämä leivos oli myös suussa sulava. Kuva: Sirkka Ojala.
Kaksi reserviläispolvea samassa tilaisuudessa isä Mikko ja poika Arttu. Toinen kutsuvieraana ja toinen ylennettävänä. Arttu Hörkkö on 4.6. alkaen sotilasarvoltaan luutnantti. Kuva: Sirkka Ojala.
Ylennyskirjoja olivat jakamassa aluetoimiston henkilökunta ja Satakunnan lennoston varusmiehet. Kuva: Sirkka Ojala.