Pirkanmaan maanpuolustusväki on perinteisesti kokoontunut Suomen marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheimin syntymäpäivänä 4.6.pienimuotoiseen muistotilaisuuteen Leinolaan ja laskenut seppeleen Mannerheimin patsaalle. Tilaisuuden järjestelijöinä toimivat Tampereen Kansalaisjuhlatoimikunnan jäsenet.
Seppeleen laskijointa toimivat Hannu Wirola, Matti J. Mäkelä sekä Tampereen varuskunnan edustaja Satakunnan Lennoston esikuntapäällikkö.
 |
 |
Suomen lippu saapuu Aku Jortikan kantamana. Seppeleenlaskijat, Hannu Wirola luki tekstin.
Tänä vuonna paikalle saapui maanpuolustusväen lisäksi myös runsas joukko lähialueen asukkaita.Tilaisuuden musiikista vastasivat Tampereen Kotkien Puhallinorkesteri johtajanaan Pekka Ahonen. Lisäksi kuultiin kuorolaulua Mieskuoro Pirkanmiesten esittämänä. Kuoroa johti Tuomas Laatu.
Tilaisuuden avasi Tapereen Kotkien Puhallinorkesteri kappaleella Marsalkan hopeatorvet. Toisena kappaleena kuultiin Jääkärimarssi.
Puheen piti Tampereen kaupungilta konsernijohtaja Juha Yli-Rajala. Hän kertoi puheessaan miten tasan 60-vuotta sitten 4.6.1956 kalliolle pystytettiin kuvanveistäjä Evert Porilan tekemä Mannerheimin patsas. Patsas on saanut aiheensa taidemaalari Eero Järnefeltin vuonna 1933 tekemästä maalauksesta Kenraali Mannerheim vuonna 1918 Vehmaisten sotanäyttämöllä. Yli-Rajala kertoi miten marsalkka kiikaroi tältä kalliolta, joka sijaitsee lähes 8 kilometrin päässä Tampereen keskustasta vuoden 1918 Tampereen taistelua.
Puheen piti konsernijohtaja Juha Yli-Rajala ja rukousosuuden piti tuttuun tapaan rovasti Esa Eerola.
Patsas valmistui jo vuonna 1939, mutta talvisota siirsi sen pystyttämistä. Yli-Rajala kertoi, että alkuperäiseksi pystytyspaikaksi oli kaavailtu paikkaa Tampereen keskustassa. Koska Mannerheim ei kuitenkaan halunnut, että hänestä paljastetaan näköispatsas hänen eläessään, patsas jäi varastoon vuosikausiksi. Monien vaiheiden ja poliittisten erimielisyyksien vuoksi patsaan pystytys siirtyi useaan kertaan ja niin patsas päätyi lopulta Leinolaan. Yli-Rajala totesi puheessaan, että kiistely patsaan sijaintipaikasta on osa kansakuntamme historiaa. Vaikka kaikki eivät olleet valmiita edesauttamaan Manerheimin patsaan pystyttämistä oli ylipäällikkö marsalkka Mannerheimin kunnioitus kuitenkin varauksetonta. Vuosikymmenet kasvattiavat kenraalista koko kansan ylipäällikön ja yhden tunnetuimmista suomalaisista maailmalla.
Patsas on ollut paikallaan jo seitsemällä eri vuosikymmenellä ja ympärillä oleva yhteiskunta on muuttunut tänä aikana monella tavalla. Isänmaallisuus ja maanpuolustustahto ovat onneksemme edelleen voimissaa. Maailman tapahtumat ovat osaltaan lisänneet kunnioitustamme demokratiaan, turvallisuuteen, äidinkieleemme, yhteiskuntamme vaurauteen ja hyvinvointiin sekä puhtaaseen ja kauniiseen isänmaamme luontoon. Se kaikki on syvällä mielissämme tänä kauniina alkukesän päivän, totesi Juha Yli-Rajala. Vaikka tälläkin hetkellä meillä on käynnissä poikkeuksellinen aika suuren työttömyyden ja hitaan talouskasvun vuoksi. Vaikeina aikoina meitä kuitenkin yhdistää usko Suomeen ja sen tulevaisuuteen.
Juha Yli-Rajala päätti puheensa Heino Kasken siniristivala -laulun sanoin: ”Siniristi kun tuulessa hulmahtaa, sekä päivän kullassa välkkyy heti rinta ja silmäkin riemun saa, sydän lainein lämpimin läikkyy Siniristi kun viiriksi tunnetaan /itsenäisyyden ja vapahan Suomen maan.”
Hieno tilaisuus oli mukava päättää kauniina kesäiltana yhdessä laulettuun Pirkanmaan Maakuntalauluun ”Kesäpäivä Kangasalla”
 |
 |
Satakunnan Lennoston lentosotamiehet suorittivat kunniavartiotehtävän Mannerheimin patsaalla.
Patsaalla poseerasivat tilaisuuden jälkeen mm. Hannu Wirola ja Kangasalan komeat rakuunat Janne Kurkisen johdolla.
Katso miten komeasti tilaisuuden lopuksi yhteislauluna laulettu Pirkanmaan maakuntalaulu Kesäpäivä Kangasalla kajahti kesäisessä illassa.
Kuvat, video ja kuvatekstit: Sirkka Ojala
Teksti: Juha Yli-Rajalan puheesta