”Menetys ja muisto on näyttely uskosta, pelosta, kuolemasta ja kaipauksesta”

Museo Militariassa avattiin kaatuneiden muistopäivänä mielenkiintoinen vaihtuva näyttely Menetys ja muisto. Museo on sota- ja sotilashistoriallinen museo ja se esittelee ja tallentaa erityisesti tykistö-, pioneeri- ja viestiaselajien historiaa. Museo sijaitsee Hämeenlinnassa Linnankasarmilla Hämeen linnan naapurissa.

Menetys ja muisto -näyttely on toistaiseksi suurin Museo Militarian tuottama vaihtuva näyttely. Se  kuvaa koskettavasti kaatuneiden huoltoa evakuoimiskeskuksissa ja sotilaspapiston työtä talvi- ja jatkosodassa. Näyttelyssä tulevat esiin myös kaatuneiden omaisten kokemukset sekä sotavainajien muiston vaaliminen, jälleenrakennus ja selviytyminen rakkaan läheisen menetyksestä.

Kenttäpiispa Pekka Särkiö tutkii näyttelyssä esillä olevia Sodan kasvoja. Sankarivainajien kuvat on kerätty kaatuneiden omaisilta.

Astuessaan sisään Museo Miltarian vaihtuvien näyttelyjen rakennuksen kokee hyvin konkreettisesti sotiemme ihmiskohtalot, raskaat menetykset, mutta läsnä on myös paljon rakkautta. Näyttely kertookin suomalaisen sotilaan ja hänen läheistensä tarinan aivan uudesta näkökulmasta. Museonjohtaja Miia-Leena Tiili kertoi ajatuksen näyttelyyn tulleen kenttäpiispa Pekka Särkiön taholta. Tiili toi esiin, että aihepiiriä ei myöskään ole aiemmin käsitelty yhtä kattavasti museonäyttelyissä. Tiili sanoi vaikean ja herkän alueen esiin nostamisen olevan myös Museo Militarian panos talvisodan 80-vuotismuistovuoden viettoon. Museonjohtaja kertoi näyttelyn tukeutuvan monipuolisiin lähdeaineistoihin ja sen sisältävän monenlaisia näkökulmia, jotta se on helposti lähestyttävissä ja avoin kävijöiden erilaisille lähtötiedoille, kokemuksille ja tulkinnoille. Tiilin mukaan näyttely on varmasti myös silmiä avaava niille näyttelykävijöille, joille näyttelyn aihe on vieras tai jotka ovat aiemmin tutustuneet aihepiiriin vain tietystä näkökulmasta.

Museon tutkija Samuel Fabrin kertoi, miten näyttelykokemusta voi vielä syventää useiden äänitteiden välityksellä. Näistä hän mainitsi esimerkkinä tutun Kollaan joulun hartaushetken ja näyttelyssä olevan teltan, johon voi istua kuuntelemaan sotilaan ja sotilaspapin kohtaamista eri tilanteissa. Lisäksi kaatuneiden huoltoon liittyen voi kuunnella lotan muisteluita.

Jouluhartaus Kollaalla. Talvisodan joulun tunnetuksi kuvaksi on muodostunut hartaus, jonka kansanedustaja, pastori Antti J. Rantamaa piti Kollaan rintaman taistelijoille aivan etulinjan tuntumassa. Välimatkaa lähimpiin vihollispesäkkeisiin oli vain pari sataa metriä ja lähistölle tuli myös tykistötulta.

Sotilaspapit olivat siellä missä sotilaatkin

Suomen sodissa 1939–1945 kuoli yli 90 000 sotilasta. Suomi oli myös ainoa toiseen maailmansotaan osallistunut maa, joka pyrki suunnitelmallisesti saamaan kaatuneet sotilaansa kotiseudun hautoihin. Tietoisuus kotiin pääsystä antoi sotilaille rohkeutta vaikeissa tilanteissa. Sankarihautajaisia vietettiin sotien aikana joka pitäjässä. hautajaisten järjestelyvastuussa olivat yleensä paikkakuntien suojeluskunnat ja lotat. Sotilaspappien rooli oli tärkeä, mutta myös raskas. He pyrkivät pitämään yllä toivoa ja uskoa. Uskonto tarjosi rauhaa ja lievitti pelkoa ja kärsimystä. Toisaalta yhteisöllinen suru toimi isänmaallisen hengen vahvistajana varsinkin talvisodan aikana.
Alkujaan sodan ajan sotilaspapistoon ajateltiin riittävän noin 100 pappia, mutta määrä osoittautui täysin riittämättömäksi. Talvisodan loppuvaiheessa palveluksessa oli kaikkiaan 315 luterilaista ja 11 ortodoksista sotilaspappia. Monet papeista olivat reserviupseereita ja osa heistä palvelikin sodan aikana sotilaallisissa tehtävissä. Talvisodassa kaatui kaikkiaan 12 pappia, useimmat heistä upseerin tehtävissä. Talvi- ja jatkosotien sotilaspapisto teki sielunhoitotyötä, huolehti kaatuneiden huollosta ja osallistui valistustoimintaan. Rintamapappien keskeinen tehtävä oli haavoittuneiden kohtaaminen ja sielunhoito. Joukkojen luona kiertävää pappia arvostettiin ja hänen vierailujaan odotettiin. Sotilaspapit saattoivat käydä hautaamassa myös joukko-osastonsa kaatuneita kotiseurakunnan sankarihautoihin. Jotkut papeista osallistuivat haavoittuneiden evakuointiin taisteluista. Eräs raskas sotilaspappien velvollisuus oli teloitettavien valmistaminen kuolemaan.

Marko Karvonen on valmistanut näyttelyssä esillä olevat kaksi arkkua lähes alkuperäisten piirustusten mukaan. Arkut on työstetty Hämeenlinnan Teatterin lavastamon tiloissa ja lavastamon välineillä. Sodan aikana arkut valmistettiin ulkosalla, usein metsässä kuusikon suojissa, rakentajat olivat vaarassa vihollisen luotisuihkujen sekä pakkasen armoilla.

Sotilaspapit johtivat kaatuneiden evakuoimiskeskuksia, joissa työskenteli lottia, työvelvollisia ja rintamapalveluksesta vapautettuja Evakuoimiskeskusten tehtäviin kuului vainajien huolto eli vainajien tunnistaminen, pesu, arkkuun laittaminen ja kotiseudulle lähettäminen. Kaikkiaan jatkosodan aikana sotilaspappeina palveli pidemmän tai lyhemmän ajan 880 pappia. Heistä kaatui 23 pappia.
Sotilaspappien työ, sotilaiden suhtautuminen uskontoon ja kuolemaan, aseveljien kaatumiset, pelkotilat sekä taistelut esitetään näyttelyssä arkistolähteiden ja muistelmien valossa. Sotaorpojen tarinat avaavat museokävijälle koskettavasti näkymän sodan jälkeiseen elämään ilman isää.

Näyttelyvitriinissä on esillä lammasturkki, joka on kuulunut sotilaspapille. Kenttäpiispa Pekka Särkiö kertoi turkin tulleen lahjoituksena Puolustusvoimille kuopiolaiselta eläkeläispapilta. Kyläläiset olivat halunneet antaneet turkin lahjaksi papin isälle tämän lähtiessään sotilaspapiksi. Särkiön mukaan tämä kuvaa seurakuntaa, joka lähettää papin lähetystyöhön seurakunnan saattamana. Sotilaspappi taas lähetti kaatuneita kentältä kotiseudulleen.

Näyttely kertoo myös omaisten selviytymisestä

Näyttelyssä kerrotaan myös sotakummitoiminnasta, joka oli ainakin itselleni uusi asia. Talvisodan päätyttyä Mannerheimin Lastensuojeluliito ryhtyi pohtimaan sodassa orvoksi jääneiden lasten auttamista. Sotakummi oli yksityishenkilö, yhdistys tai ryhmä, joka sitoutui avustamaan tiettyä sotaorpoa kuukausittaisella rahasummalla vähintään kahden vuoden ajan. Kortistossa olikin yli 53 000 lasta, joista kummin sai arvion mukaan 38 000. Sotakummisuhteita luotiinkin kotimaan lisäksi seitsemään maahan. Kirjeenvaihdon välityksellä auttaja ja autettava myös tutustuivat tosiinsa. Sotaorvot saivat kummeiltaan paketteja, joissa oli esimerkiksi kankaita, vaatteita, rahaa tai herkkuja. Ikävä kyllä toiminnasta ei tiedotettu tarpeeksi, joten toiminta ei tavoittanut kaikkia sotaleskiä ja sotaorpoja. Järjestelmä purettiin vuonna 1959, mutta vielä 1970-luvulle asti kirjeitä käännettiin Mannerheimin Lastensuojeluliiton toimistossa.

Evakuointikeskuksissa (KEK) taistelussa ruhjoutuneiden vainajien tunnistaminen osoittautui usein vaikeaksi. Tunnistamista helpotti, jos tiedettiin, mistä vainaja oli tuotu. Tunnistamisen helpottamiseksi arkussa olevasta vainajasta otettiin kasvokuva, jota kierrätettiin rintamalla tai kotiseurakunnassa. Näyttelyssä on esillä myös henkilökuvia sekä arkkutunnistuskuvia sodassa kaatuneista.

Sotien jälkeen jäljelle jäi kaipaus, joka monissa perheissä ulottuu nykypäivään asti. Sodissa kaatuneita ja kadonneita kaivataan ja muistetaan edelleen, ja työ rajan taakse jääneiden sankarivainajien tuomiseksi kotimaan multiin jatkuu. Kaatuneitten muistopäivänä Lappeenrannan valtakunnalliseen sankarihautaan haudattiin jälleen 50 nykyisen Venäjän puolelle jatkosodassa kaatuneena jäänyttä suomalaista, joita ei ole pystytty tunnistamaan. Särkiö kertoi, että tähän mennessä on löydetty 1500 kaatunutta, joista on tunnistettu 340. Tunnistetut on haudattu oman kotiseurakuntansa sankarihautausmaalle.

Museolle uusia kumppanuuksia
Näyttelyhanke on tuottanut myös uudenlaista yhteistyötä Museo Militarian sekä eri organisaatioiden ja järjestöjen välille. Hämeenlinnan Teatteri on tukenut museota teknisten ratkaisujen ja tehosteiden tuotannossa. Kaatuneiden muistoa vaalivat järjestöt osallistuivat sisällön ideointiin. Esine- ja valokuvalainoja on saatu useilta museoilta ja yksityishenkilöiltä. Näyttelyn rahoittavat Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Marjatta ja Eino Kollin Säätiö, Maanpuolustuksen kannatussäätiö ja Sotavahinkosäätiö.

Museonjohtaja Miia-Leena Tiili toi esiin, että Menetys ja muisto -näyttely käsittelee traagisinta sisältöä, mitä maanpuolustuksen historiasta ja sotien pitkistä varjoista voidaan tuottaa. Hän myös kertoi, että projektin aikana näyttelytyöryhmä joutui kosketuksiin sen todellisuuden kanssa, joka meiltä turvallisessa ja monille monia mahdollisuuksia tarjoavassa yhteiskunnassa hämärtyy, vaikka kuulisimmekin säännöllisesti juhlapuheissa sodankokeneiden sukupolvien uhrauksista isänmaamme hyväksi.

Näyttelyn käsikirjoituksen ovat tehneet Museo Militariaan Riihimäen kaupunginmuseosta lainattu projektitutkija Päivi Yli-Karhula sekä museon tutkija Samuel Fabrin. Näyttelyrakenteista vastasivat museomestari Kari Jokelainen ja Tiina Colliander. Näyttelyn ohjausryhmään ovat kuuluneet myös kenttäpiispa Pekka Särkiö ja Kanta-Hämeen Sotaorvot ry:n puheenjohtaja Maija Jaakkola.

Sotilaspapiston ja sotilaiden esineistöä näyttelyvitriinissä.

Teksti ja kuvat: Sirkka Ojala

Lähteet: Museo Militarian lehdistötiedote ja Menetys ja muisto -näyttelyn näyttelytaulut.

Näyttely on esillä Museo Militarian vaihtuvien näyttelyjen rakennuksessa 19.5.2019–15.3.2020. Näyttelyyn järjestetään 45 minuutin näyttelyopastus kesätiistaisin 4.6.–27.8.2019 klo 13.00. Opastus sisältyy pääsylipun hintaan. Näyttelyyn liittyviä yleisöluentoja ja oheisohjelmaa järjestetään syksystä 2019 alkaen. Tiedot tapahtumista julkaistaan museomilitaria.fi -sivustolla.

Museo Militarian yhteystiedot: Vanhankaupunginkatu 19, Hämeenlinna.
asiakaspalvelu (at) museomilitaria.fi, 040 450 7479, museomilitaria.fi

Museo on Museokorttimuseo

Tapahtumat

Ylennettävien onnittelutilaisuus Pirkanmaan aluetoimistolla

Pirkanmaan aluetoimistolla järjestettiin perinteiseen tapaan 2. kesäkuuta 4.6. Pirkanmaan alueella  ylennettävien onnittelutilaisuus. Pirkanmaalla saa vaihtaa arvomerkkinsä korkeampiin kaikkiaan 236 reserviläistä ja miehistöön kuuluvaa sekä 92 reservin upseeria. Ylennettävien joukossa on runsaasti  vapaaehtoisen maanpuolustuksen parissa toimivia aktiivireserviläisiä.

Ilmoittautumassa ylenenttäväksi Hämeenkyrön Seudun Reserviupseerikerho ry:n puheenjohtaja Jukka Osara.

Ylennettäviä reservin aliupseereita ja miehistöä odottamassa tilaisuuden alkamista.

Tilaisuuden puheessaan aluetoimiston päällikkö, majuri Veli Rajala toi esiin, että Suomen asevelvollisuuteen perustuvassa puolustusratkaisussa on aina muistettava, että Puolustusvoimien suorituskyky nojaa edelleen reserviläisistä koostuviin sodan ajan joukkoihin. Meitä ammattisotilaita on sodan ajan joukoissa vain noin 3 prosenttia. kaksi vuotta sitten uudistettu asevelvollisuuslaki parantaa entisestään varusmiesten ja reserviläisten käytettävyyttä poikkeusoloissa. Keskeisellä sijalla on reserviläisten vapaaehtoinen sitoutuminen valmiuteen.

Everstiluutnantiksi 4.6. ylennettävä aluetoimiston päällikkö, majuri Veli Rajala puhui ylennettäville ja kutsuvieraille. Taustalla kutsuvieraita joiden joukossa oli myös Pirkanamaan reservipiirien toiminnanjohtaja Päivi Huotari ja Panssaripirkaatin apulaiskomentaja, evl Karri Heikinheimo. 

Rajala totesi, että Pirkanmaan aluetoimisto on kiinteä osa Panssariprikaatia ja yksi isoimmista valtakunnan kahdestoista aluetoimistosta. Majuri Rajalan mukaan maanpuolustustyö ei ole vain sotilaallista, vaan myös monipuolista siviilisektorin työtä turvallisuuden, varautumisen ja huoltovarmuuden hyväksi. Hänen mukaansa yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden kannalta vapaaehtoisilla maanpuolustusjärjestöillä on tärkeä rooli.

Rajalan mukaan talvisodan ja jatkosodan tärkein opetus on, että olemassaolomme itsenäisenä valtiona ei ole itsestäänselvyys.  Sotiimme johtaneen tapahtumien kulun perusteella tiedämme, että maailmanlaajuisen vakavan kriisin alkua ja kulkua on vaikea ennustaa ja hallita. Jos sotaan tai onnettomuuteen syystä tai toisesta joudutaan.  Rajalan mukaan  selviytymisen ratkaiseekin se, kuinka hyvin olemme varautuneet yksilönä ja kansakuntana.

Rajala otti esimerkiksi miten viikko sitten Suomen jääkiekkomaajoukkue Leijonat osoitti mikä merkitys on valmistautumisella, oman roolin hoitamisella, toisiin luottamisella, kaveria ei jätetä -hengellä on mestaruuden arvoiseen lopputulokseen pääsemisessä. Kokonaisturvallisuus ja paikallispuolustus ovat joukkuepeliä sanan syvimmässä merkityksessä totesi Rajala.

Puheessaan Rajala sivusi myös 1.1.2020 voimaan astuvaa muutettua lakia vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta. Rajala vakuutti, että lainsäädännön muutoksesta johtuen tai muutoksesta huolimatta Pirkanmaan aluetoimisto tulee jatkossakin käyttämään vapaaehtoisia reserviläisiä hyvin monipuolisesti reservin koulutuksen suunnittelussa, valmistelussa ja toteutuksessa. Hän myös korosti  erinomaista yhteistoimintaa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kanssa. Rajala totesikin, että MPK on ja tule jatkossakin olemaan merkittävä paikallispataljoonan suorituskyvyn lisääjä.

Ylennyskirjansa kävi pokkaamassa majuri Rajalalta myös Tampereen Reserviupseerien jäsen ja Suomen Reserviupseeriliiton järjestösihteeri Susanna Takamaa.

Ja sitten päästiin kinuskikakun kimppuun. Kutsuvieraiden joukossa olivat mm. oikealta Kangasalan Reserviupseerikerhon pj. Panu Maijala, Pirkanmaan Reserviupseeripiirin pj. Mikko Hörkkö ja Pälkäneen Reserviupseerikerhon pj Vesa Mellavuo.

Myös Kangasalan Reserviupseerikerhon hallituksen jäsenet Jussi Muranen ja Pirkanmaan Reserviupseeripiirin varapuheenjohtaja Mikko Ritakallio kävivät  pokkaamassa  ylennyskirjansa. 

Lämpimät onnittelut kaikille ylennyksen saaneille!

Teksti ja kuvat: Sirkka Ojala.

Tapahtumat

Ylennykset 4.6.2019 Pirkanmaalla

Reservin upseerien ylennykset puolustusvoimain lippujuhlan päivänä
Tasavallan presidentti on ylentänyt Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä 4. kesäkuuta 2019 yhteensä 775 reservin upseeria ja erikoisupseeria.

Majuriksi:
HEINÄMÄKI Mikko Juhani Tampere
JÄRVI Timo Antero Tampere
PARTANEN Ismo Juhani Tampere

Insinöörimajuriksi:

SEPPÄNEN Petri Mika Ylöjärvi

Kapteeniksi:
ERKKILÄ Juha Mikael Pirkkala
KAHARI Markku Juhani Ikaalinen
KULMALA Kimmo Sakari Ikaalinen
LAMMI Olli Matti Pirkkala
RINTALA Mikko Johannes Pirkkala
RITAKALLIO Mikko Petteri Tampere
SARIO Aki Juhani Tampere
TIITS Urmas Ilari Kangasala
VIRMAVIRTA Juha Matti Tampere

Yliluutnantiksi:
FRÄNTI Jukka Tapio Tampere
HYTTI Matias Jarinpoika Tampere
JÄRVIÖ Jasse Jouna Tampere
KESKINIVA Markku Juhani Ylöjärvi
KESKITALO Ville Valtteri Valkeakoski
KOIKKALAINEN Mika Antero Lempäälä
MATTILA Tommi Juhani Tampere
MURANEN Jussi Aleksi Mikael Kangasala
MÄKELÄ Tero Tapani Mänttä-Vilppula
POHJALA Jussi Kustaa Orivesi
PUTKINEN Pentti Kalle Johannes Tampere
SALMINEN Ville Antero Pirkkala
TAKAMAA Susanna Sofia Tampere
TEPPO Vesa-Matti Lempäälä
TOIVOLA Jari Pekka Juhani Hämeenkyrö
TURUNEN Matti Olavi Kangasala

Yliluutnantiksi (ME):
KORPIKOSKI Jaakko Samuli Tampere

Insinööriyliluutnantiksi:
LEHTONEN Jari Tapio Tampere

Lääkintäyliluutnantiksi:
VUORINEN Pauli Eero Tapani Tampere

Luutnantiksi:

AALTIO Henri Tapani Tampere
ALAROTU Antti Jurkka Mikko Orivesi
ANTTILA Lauri Antero Tampere
ANTTILA Lauri Juhani Tampere
ESKOLA Eemeli Petteri Tampere
HAAPALA Kari Juhani Nokia
HAAPALAHTI Vesa Johannes Tampere
HAKONEN Niko Petteri Tampere
HAUKKALA Juho-Oskari Ylöjärvi
HEIKKILÄ Harri Kalevi Pirkkala
HELENIUS Tuomo Antero Valkeakoski
HOFFRÉN Artturi Eerik Tampere
HÄMÄLÄINEN Tommi Aleksi Tampere
ILVONEN Tomi Heikki Tapani Tampere
INNANEN Samu Heikki Juhani Tampere
KARJALAINEN Santeri Matias Tampere
KAUPPINEN Tuomas Taavi Aleksanteri Tampere
KEKARAINEN Pyry Armas Arvid Tampere
KOSKINEN Sari Tampere
KÄYHKÖ Jussi Johannes Tampere
LAATIKAINEN Antti Tapani Ylöjärvi
LÖYTTYNIEMI Martti Santeri Tampere
NISKANEN Jukka Tapio Tampere
NISSINEN Anssi Tuomas Juhani Tampere
OJALA Atte Petteri Lempäälä
OSARA Jukka Matti Hämeenkyrö
PALMOLAHTI Lauri Johannes Tampere
PALOMÄKI Jarno Eric Tampere
PASANEN Antti Juhana Tampere
PENTTI Jukka Arvo Tapani Hämeenkyrö
PETÄNEN Tuomas Mikael Tampere
POTI Antti Markus Ylöjärvi
PREHTI Veli Pasi Mikael Tampere
SALMI Timo Janne Tuomas Tampere
SALOVAARA Lauri Johannes Tampere
SAVILUOTO Pekka Mikael Pirkkala
SELKÄLÄ Sampo Henrik Tampere
SILFVERBERG Toni Mikael Tampere
TAHVANAINEN Eero Kalervo Tampere
TASKINEN Aimo Erkki Sakari Tampere
TEIVAALA Lauri Kustaa Ylöjärvi
VAINIO Mika Petteri Hämeenkyrö
VILJANEN Mika Hannu Tapani Tampere
VINNIKAINEN Petri Markus Tampere
VUORI Arttu Johannes Tampere
VÄISÄNEN Tuomas Mikael Tampere
VÄRTTIÖ Niko Matias Tampere
YLÖNEN Jussi Markus Lempäälä

Luutnantiksi (ME):

Insinööriluutnantiksi:
KUPIAINEN Joonas Kalevi Lempäälä

Lääkintäluutnantiksi:
KAAJA Juha-Markus Pälkäne
KUUSINEN Aleksi Johannes Tampere

Lista ylennetyistä Reservin upseereista koko Suomessa tässä

***

PIRKANMAAN ALUETOIMISTON PÄÄLLIKÖN ylentämät aliupseerit ja miehistö 4.6.2019

Sotilasarvoon: SOTILASMESTARI
Hursti Matti Sakari Nokia
Rantala Jukka Rauno Antero Tampere
Vihinen Tuija Sinikka Akaa

Sotilasarvoon: YLIVÄÄPELI
Eiranto Kimmo Ilari Tampere
Varho Topi Henrik Nokia

Sotilasarvoon: VÄÄPELI
Hallikas Lasse Santeri Kangasala
Hiltunen Jari Olavi Pirkkala
Kallio Santeri Kasperi Tampere
Kantonen Mika Aulis Antero Nokia
Koistinen Teemu Hermanni Tampere
Peltola Jani Petteri Ylöjärvi
Toivanen Harri Kristian Kangasala
Tuokkola Janne Kristian Ylöjärvi

Sotilasarvoon: YLIKERSANTTI
Ahonen Jesse Veli Hermanni Tampere
Collin Jussi Taneli Akaa
Diits Kim Albert Nokia
Grönholm Timo Juhani Pirkkala
Hakanen Juha Tapio Mänttä-Vilppula
Harjula Petri Johannes Sastamala
Heinijoki Juho Kalle Tapio Tampere
Kiviranta Jere Esko Sakari Sastamala
Kratz Cal Robert Björnson Tampere
Kurko Matti Petteri Kangasala
Laaksonen Kalle Oskari Rauma
Lahdenperä Arttu Tapio Sastamala
Lehtonen Jyrki Kalevi Tampere
Luoko Jan Eero Henrik Vesilahti
Mertsalmi Juho Eino Ilkanpoika Tampere
Moisio Aki Johannes Akaa
Mäkinen Sakari Kalevinpoika Mänttä-Vilppula
Mäkinen Tomi Lauri Mikael Tampere
Orre Joni Henri Kaarlo Tampere
Raivio Miikka Johannes Tampere

Rantanen Kari Paavo Tapani Tampere
Riikola Kalle Artturi Lempäälä
Rouhiainen Ilkka Matti Kalevi Tampere
Ruotsalainen Juha Pekka Tampere
Rytkönen Iikka Hannu Tapani Tampere
Somelar Dennis Maikl Tampere
Tähtinen Matti Juhani Tampere
Vainio Ville-Joonas Samuli Orivesi
Vierimaa Sami Ilmari Akaa
Vuorio Joonas Matti Tampere

Sotilasarvoon: KERSANTTI
Ahonen Joona Ville Santeri Kangasala
Aihos Leevi Santeri Tampere
Arvonen Tuomas Antti Johannes Akaa
Galeh Dimitri Konsta Tampere
Haapakangas Marko Tapani Tampere
Hautanen Jukka Tapani Tampere
Hämelahti Teemu Tapani Tampere
Härmä Eemi Valtteri Hämeenkyrö
Jokela Juha-Pekka Matias Tampere
Juurakko Samuli Matias Mänttä-Vilppula
Juvalainen Juha Petteri Kangasala
Jyrkynen Osmo Esa Ilmari Tampere
Kaatiala Jussi Veikko Petteri Tampere
Karhu Topi Aukusti Ylöjärvi
Kemppi Antti Johannes Tampere
Kohtamäki Tapio Antero Ylöjärvi
Kumpu Juha Matti Tampere
Kuurila Kari Marko Juhani Tampere
Kärkkäinen Jouni Viljami Kangasala
Lahdenvesi Kasimir Joonatan Tampere
Laitinen Mikko-Oskari Juhani Tampere
Lamminpohja Jyri Eero Ville Tampere
Lamminpää Otto Johannes Kangasala

Latvala Timo Tuomas Nokia
Liettilä Kasperi Kaarle Johannes Tampere
Luodelahti Manuel Juhani Orivesi
Luoma Lauri Mikael Tampere
Luotonen Jaakko Johannes Tampere
Mansikkamäki Markku Tapio Ruovesi
Mattila Vili Valtteri Tampere
Molin Tero Tapani Ylöjärvi
Mäkinen Pasi Pietari Tampere
Niittyniemi Juho Tuomas Tampere
Palsinajärvi Sami Petteri Orivesi
Paunu Roope Eemeli Tampere
Piironen Olli William Tampere
Rauhala Kari Veli Antero Kangasala
Ristimäki Esa Lauri Johannes Tampere
Routamaa Jussi Veli Petteri Sastamala
Saira Santeri Matias Tampere
Savela Timo Aarno Tampere
Senttula Tuukka Mikael Tampere
Takanen Tomi Petri Johannes Tampere
Tikkanen Ville Tuukka Tapio Tampere
Toikka Miro Tuomo Mikael
Vaittinen Tommi Jani Untamo Tampere
Valkama Keijo Tapio Orivesi
Vanhanen Patrik Juhani Tampere
Vuorela Ville Juhani Nokia
Välimäki Robert Olof Ikaalinen
Väyrynen Sofia Emilia Tampere

Sotilasarvoon: ALIKERSANTTI
Alhonen Miika Santeri Tampere
Aro Niilo Johannes Tampere
Hiltunen Kai Lari Oskari Kangasala
Ihonen Turo Armas Nokia
Järvi Jussi Mikael Lempäälä

Koskela Mikko Tapio
Kylmälä Heikki Sakari Tampere
Kyyrä Pietari Ikaalinen
Lundström Marko Johannes Waldemar Pirkkala
Läykki Perttu Oskari Ikaalinen
Meduri Olli Peter Pirkkala
Metso Tommi Ilari Benjam Virrat
Mäkinen Ismo Antero Kangasala
Niemi Otto Frans Tampere
Pienimäki Ilkka Eero Kristian Nokia
Saarilahti Arto Sakari Ylöjärvi
Saarimäki Kari Uolevi Tampere
Sahrman Tatu Tapio Juhani Tampere
Suittio Ari Kalevi Tampere
Toiva Janne Henri Johannes Kangasala
Viinikka Atte Tapio Klemetti Tampere

Sotilasarvoon: ALIKERSANTTI (Merivoimat)
Kärkimaa Milja Sinttu Selina Tampere
Tasanen Ilkka Kalle Tapani Tampere

Sotilasarvoon: KORPRAALI
Aho Matti Olavi Tampere
Heikkilä Miko Antero Lempäälä
Ilomäki Timo Tapani Valkeakoski
Kaipiainen Visa Ilari Akaa
Kari Jani Eemil Nikolai Tampere
Kiiltomäki Jaakko Juhani Kangasala
Kiiskinen Tommi Tapani Tampere
Koipio Erno Matias Akaa
Kokko Jani Antero Tampere
Koljonen Atso Tapani Tampere
Lahtinen Matti Pekka Albert Mänttä-Vilppula
Lehtonen Emil Markus Tampere
Linnanmäki Ilkka Verneri Tampere

Niemi Ilkka Aukusti Tampere
Nurminen Kari Ilari Tampere
Patomäki Jussi Eerikki Tampere
Pehrman Anssi Oskari Tampere
Penttilä Jiri Mikael Valkeakoski
Peräkivi Jukka Pekka Akaa
Rantanen Justus Kalevi Antero Tampere
Ristiniemi Miika Jari Aleksi Tampere
Salo Riikka Marjatta Tampere
Tennilä Jari Antti Lempäälä
Tuominen Eetu Jouko Juhani Tampere
Tuominen Joni Tapani Tampere

Sotilasarvoon: YLIRAJAJÄÄKÄRI
Suo-Anttila Teemu Antero Tampere

Sotilasarvoon: YLIMATRUUSI
Lehikoinen Sami Petteri Johannes Tampere

Lista aluetoimistojen päälliköiden ylentämistä aliupseereista ja miehistöstä koko Suomessa tässä

Tapahtumat