Kuljetus syysjotokselle Mikkeliin

Puolustusvoimat tarjoaa tukena yhteiskyydin Tampereelta Mikkeliin
Syysjotokselle 27.-29.9.2019.

https://resul.fi/jotos/paamajajotos/

Mikäli yhdistykseltä lähtee partioita kyseiseen kilpailuun ja he haluavat osallistua maksuttomaan yhteiskyytiin, niin ilmoittautukaa 9.9. mennessä Antti Laalahdelle.

Kuljetus lähtee Tampereelta siten, että kaikki partiot ehtivät perjantaina alkavaan Sotilassarjaan mukaan. Ne partiot jotka eivät osallistu sotilassarjaan, mutta tulevat yhteiskyydillä, sopivat ensimmäisen yön majoittumisesta omatoimisesti järjestävän tahon kanssa. Kuljetus voi ottaa myös matkalta partioita mukaan ja lähtöpaikkaa on mahdollista säätää tarpeen mukaan.

Ilmoittautumiset ja kysymykset: antti.laalahti (at) disroot.org

Tapahtumat

Tuulta ja tuiskua kohden Merivoimien 101. vuosipäivänä

Merivoimien 101. vuosipäivää juhlistettiin Helsingissä 9. heinäkuuta. Yleisö pääsi kuitenkin ihailemaan Merivoimien upeaa kalustoa Kauppatorin tuntumassa jo 8. heinäkuuta, kun alukset saapuivat satamaan komean alusparaatin muodossa. Vuosipäivän johdosta median edustajille annettiin myös mahdollisuus tutustua Suomenlinnan edustalle kiinnitettyyn miinalaiva Uusimaahan ja sen miehistöön. Suomenlinnaan mediakuljetus tapahtui Jehu-luokan kuljetusveneellä. Vauhtia riitti matkan aikana, mutta raskas alus pysyi siitä huolimatta vakaana lipuessaan kohti Suomenlinnaa.

Miinalaiva Uusimaa

Merivoimien komentaja, lippueamiraali Jori Harju. 

Merivoimien komentaja Jori Harju otti vierailun alussa median vastaa miinalaivan ylimmällä tasanteella. Hän piti lyhyen ja suoralinjaisen esittelyn Merivoimien tilanteesta. Harju nosti esiin Suomenlahden tärkeyden kansainvälisestikin. Tärkeyttä hän korosti tuomalla esiin Naton USS Mount Whitneyn äskettäisen vierailun ja parhaillaan satamassa lepäävän Iso-Britannialaisen HMS Albion vierailun.

Pian huomio kuitenkin kiinnittyi Suomeen ja vallitsevaan kansainväliseen arvostuksen tasoon. Luottamustaan Suomen arvostukseen Harju perusteli kahdella pääsyyllä: Suomessa asiat osataan tehdä oikein ja tietämyksen taso on vankalla pohjalla yhtälailla rannikolla kuin laivastossakin. Suomen osalta keskeiseksi asiaksi nousi valmius, valmiutta tukee entisestään vallitseva motivaatio. Merivoimien kokonaisuutta Harju kuvaili hyvänä ja samalla tuli esille vahva luotto Merivoimien tulevaisuuteen.

Sade keskeytti Suomen lipun salkoon nostamisen. 

Esittelyn jälkeen media sai esittää kysymyksiä. Kysymyksissä keskustelua herätti erityisesti ajankohtainen Laivue 2020 -hanke, jossa tarkoituksena on korvata seitsemän poistuvaa alusta. Harju valitteli aluksi hankkeen viivästymistä, mutta totesi alusten olevan näillä näkymin operatiivisessa käytössä vuoteen 2028 mennessä. Toinen keskustelua nostattanut kysymys oli laivastojoukkojen osalta siirtyminen yhteen, tammikuun saapumiserään.

Miinalaiva Uusimaan miehistöä.

Merivoimien komentajan tapaamista seurasi miehistön esittäytyminen medialle. Esittäytymisen jälkeen lukumäärältään kasvanut, miehistöstä ja median edustajista koostuva delegaatio siirtyi tutustumaan laivan tiluksiin. Tutustumisessa esiteltiin niin aluksen asejärjestelmät kuin keittiötilatkin. Suomen lippukin oli tarkoitus nostaa salkoon, vaikkakin sade keskeytti toimituksen. Alus lipui tasaisesti kohti Vironallasta, johon se kiinnittyi tasan kuudelta. Kannella miehistöstä otettiin vielä kuvat. Päivä päättyi tihkusateen pyyhkäistessä satamaan saapuneiden alusten kansia, mutta tämä ei juhlatunnelmaa haitannut.

Teksti ja kuvat: Jere Tuononen 

Tapahtumat

”Menetys ja muisto on näyttely uskosta, pelosta, kuolemasta ja kaipauksesta”

Museo Militariassa avattiin kaatuneiden muistopäivänä mielenkiintoinen vaihtuva näyttely Menetys ja muisto. Museo on sota- ja sotilashistoriallinen museo ja se esittelee ja tallentaa erityisesti tykistö-, pioneeri- ja viestiaselajien historiaa. Museo sijaitsee Hämeenlinnassa Linnankasarmilla Hämeen linnan naapurissa.

Menetys ja muisto -näyttely on toistaiseksi suurin Museo Militarian tuottama vaihtuva näyttely. Se  kuvaa koskettavasti kaatuneiden huoltoa evakuoimiskeskuksissa ja sotilaspapiston työtä talvi- ja jatkosodassa. Näyttelyssä tulevat esiin myös kaatuneiden omaisten kokemukset sekä sotavainajien muiston vaaliminen, jälleenrakennus ja selviytyminen rakkaan läheisen menetyksestä.

Kenttäpiispa Pekka Särkiö tutkii näyttelyssä esillä olevia Sodan kasvoja. Sankarivainajien kuvat on kerätty kaatuneiden omaisilta.

Astuessaan sisään Museo Miltarian vaihtuvien näyttelyjen rakennuksen kokee hyvin konkreettisesti sotiemme ihmiskohtalot, raskaat menetykset, mutta läsnä on myös paljon rakkautta. Näyttely kertookin suomalaisen sotilaan ja hänen läheistensä tarinan aivan uudesta näkökulmasta. Museonjohtaja Miia-Leena Tiili kertoi ajatuksen näyttelyyn tulleen kenttäpiispa Pekka Särkiön taholta. Tiili toi esiin, että aihepiiriä ei myöskään ole aiemmin käsitelty yhtä kattavasti museonäyttelyissä. Tiili sanoi vaikean ja herkän alueen esiin nostamisen olevan myös Museo Militarian panos talvisodan 80-vuotismuistovuoden viettoon. Museonjohtaja kertoi näyttelyn tukeutuvan monipuolisiin lähdeaineistoihin ja sen sisältävän monenlaisia näkökulmia, jotta se on helposti lähestyttävissä ja avoin kävijöiden erilaisille lähtötiedoille, kokemuksille ja tulkinnoille. Tiilin mukaan näyttely on varmasti myös silmiä avaava niille näyttelykävijöille, joille näyttelyn aihe on vieras tai jotka ovat aiemmin tutustuneet aihepiiriin vain tietystä näkökulmasta.

Museon tutkija Samuel Fabrin kertoi, miten näyttelykokemusta voi vielä syventää useiden äänitteiden välityksellä. Näistä hän mainitsi esimerkkinä tutun Kollaan joulun hartaushetken ja näyttelyssä olevan teltan, johon voi istua kuuntelemaan sotilaan ja sotilaspapin kohtaamista eri tilanteissa. Lisäksi kaatuneiden huoltoon liittyen voi kuunnella lotan muisteluita.

Jouluhartaus Kollaalla. Talvisodan joulun tunnetuksi kuvaksi on muodostunut hartaus, jonka kansanedustaja, pastori Antti J. Rantamaa piti Kollaan rintaman taistelijoille aivan etulinjan tuntumassa. Välimatkaa lähimpiin vihollispesäkkeisiin oli vain pari sataa metriä ja lähistölle tuli myös tykistötulta.

Sotilaspapit olivat siellä missä sotilaatkin

Suomen sodissa 1939–1945 kuoli yli 90 000 sotilasta. Suomi oli myös ainoa toiseen maailmansotaan osallistunut maa, joka pyrki suunnitelmallisesti saamaan kaatuneet sotilaansa kotiseudun hautoihin. Tietoisuus kotiin pääsystä antoi sotilaille rohkeutta vaikeissa tilanteissa. Sankarihautajaisia vietettiin sotien aikana joka pitäjässä. hautajaisten järjestelyvastuussa olivat yleensä paikkakuntien suojeluskunnat ja lotat. Sotilaspappien rooli oli tärkeä, mutta myös raskas. He pyrkivät pitämään yllä toivoa ja uskoa. Uskonto tarjosi rauhaa ja lievitti pelkoa ja kärsimystä. Toisaalta yhteisöllinen suru toimi isänmaallisen hengen vahvistajana varsinkin talvisodan aikana.
Alkujaan sodan ajan sotilaspapistoon ajateltiin riittävän noin 100 pappia, mutta määrä osoittautui täysin riittämättömäksi. Talvisodan loppuvaiheessa palveluksessa oli kaikkiaan 315 luterilaista ja 11 ortodoksista sotilaspappia. Monet papeista olivat reserviupseereita ja osa heistä palvelikin sodan aikana sotilaallisissa tehtävissä. Talvisodassa kaatui kaikkiaan 12 pappia, useimmat heistä upseerin tehtävissä. Talvi- ja jatkosotien sotilaspapisto teki sielunhoitotyötä, huolehti kaatuneiden huollosta ja osallistui valistustoimintaan. Rintamapappien keskeinen tehtävä oli haavoittuneiden kohtaaminen ja sielunhoito. Joukkojen luona kiertävää pappia arvostettiin ja hänen vierailujaan odotettiin. Sotilaspapit saattoivat käydä hautaamassa myös joukko-osastonsa kaatuneita kotiseurakunnan sankarihautoihin. Jotkut papeista osallistuivat haavoittuneiden evakuointiin taisteluista. Eräs raskas sotilaspappien velvollisuus oli teloitettavien valmistaminen kuolemaan.

Marko Karvonen on valmistanut näyttelyssä esillä olevat kaksi arkkua lähes alkuperäisten piirustusten mukaan. Arkut on työstetty Hämeenlinnan Teatterin lavastamon tiloissa ja lavastamon välineillä. Sodan aikana arkut valmistettiin ulkosalla, usein metsässä kuusikon suojissa, rakentajat olivat vaarassa vihollisen luotisuihkujen sekä pakkasen armoilla.

Sotilaspapit johtivat kaatuneiden evakuoimiskeskuksia, joissa työskenteli lottia, työvelvollisia ja rintamapalveluksesta vapautettuja Evakuoimiskeskusten tehtäviin kuului vainajien huolto eli vainajien tunnistaminen, pesu, arkkuun laittaminen ja kotiseudulle lähettäminen. Kaikkiaan jatkosodan aikana sotilaspappeina palveli pidemmän tai lyhemmän ajan 880 pappia. Heistä kaatui 23 pappia.
Sotilaspappien työ, sotilaiden suhtautuminen uskontoon ja kuolemaan, aseveljien kaatumiset, pelkotilat sekä taistelut esitetään näyttelyssä arkistolähteiden ja muistelmien valossa. Sotaorpojen tarinat avaavat museokävijälle koskettavasti näkymän sodan jälkeiseen elämään ilman isää.

Näyttelyvitriinissä on esillä lammasturkki, joka on kuulunut sotilaspapille. Kenttäpiispa Pekka Särkiö kertoi turkin tulleen lahjoituksena Puolustusvoimille kuopiolaiselta eläkeläispapilta. Kyläläiset olivat halunneet antaneet turkin lahjaksi papin isälle tämän lähtiessään sotilaspapiksi. Särkiön mukaan tämä kuvaa seurakuntaa, joka lähettää papin lähetystyöhön seurakunnan saattamana. Sotilaspappi taas lähetti kaatuneita kentältä kotiseudulleen.

Näyttely kertoo myös omaisten selviytymisestä

Näyttelyssä kerrotaan myös sotakummitoiminnasta, joka oli ainakin itselleni uusi asia. Talvisodan päätyttyä Mannerheimin Lastensuojeluliito ryhtyi pohtimaan sodassa orvoksi jääneiden lasten auttamista. Sotakummi oli yksityishenkilö, yhdistys tai ryhmä, joka sitoutui avustamaan tiettyä sotaorpoa kuukausittaisella rahasummalla vähintään kahden vuoden ajan. Kortistossa olikin yli 53 000 lasta, joista kummin sai arvion mukaan 38 000. Sotakummisuhteita luotiinkin kotimaan lisäksi seitsemään maahan. Kirjeenvaihdon välityksellä auttaja ja autettava myös tutustuivat tosiinsa. Sotaorvot saivat kummeiltaan paketteja, joissa oli esimerkiksi kankaita, vaatteita, rahaa tai herkkuja. Ikävä kyllä toiminnasta ei tiedotettu tarpeeksi, joten toiminta ei tavoittanut kaikkia sotaleskiä ja sotaorpoja. Järjestelmä purettiin vuonna 1959, mutta vielä 1970-luvulle asti kirjeitä käännettiin Mannerheimin Lastensuojeluliiton toimistossa.

Evakuointikeskuksissa (KEK) taistelussa ruhjoutuneiden vainajien tunnistaminen osoittautui usein vaikeaksi. Tunnistamista helpotti, jos tiedettiin, mistä vainaja oli tuotu. Tunnistamisen helpottamiseksi arkussa olevasta vainajasta otettiin kasvokuva, jota kierrätettiin rintamalla tai kotiseurakunnassa. Näyttelyssä on esillä myös henkilökuvia sekä arkkutunnistuskuvia sodassa kaatuneista.

Sotien jälkeen jäljelle jäi kaipaus, joka monissa perheissä ulottuu nykypäivään asti. Sodissa kaatuneita ja kadonneita kaivataan ja muistetaan edelleen, ja työ rajan taakse jääneiden sankarivainajien tuomiseksi kotimaan multiin jatkuu. Kaatuneitten muistopäivänä Lappeenrannan valtakunnalliseen sankarihautaan haudattiin jälleen 50 nykyisen Venäjän puolelle jatkosodassa kaatuneena jäänyttä suomalaista, joita ei ole pystytty tunnistamaan. Särkiö kertoi, että tähän mennessä on löydetty 1500 kaatunutta, joista on tunnistettu 340. Tunnistetut on haudattu oman kotiseurakuntansa sankarihautausmaalle.

Museolle uusia kumppanuuksia
Näyttelyhanke on tuottanut myös uudenlaista yhteistyötä Museo Militarian sekä eri organisaatioiden ja järjestöjen välille. Hämeenlinnan Teatteri on tukenut museota teknisten ratkaisujen ja tehosteiden tuotannossa. Kaatuneiden muistoa vaalivat järjestöt osallistuivat sisällön ideointiin. Esine- ja valokuvalainoja on saatu useilta museoilta ja yksityishenkilöiltä. Näyttelyn rahoittavat Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Marjatta ja Eino Kollin Säätiö, Maanpuolustuksen kannatussäätiö ja Sotavahinkosäätiö.

Museonjohtaja Miia-Leena Tiili toi esiin, että Menetys ja muisto -näyttely käsittelee traagisinta sisältöä, mitä maanpuolustuksen historiasta ja sotien pitkistä varjoista voidaan tuottaa. Hän myös kertoi, että projektin aikana näyttelytyöryhmä joutui kosketuksiin sen todellisuuden kanssa, joka meiltä turvallisessa ja monille monia mahdollisuuksia tarjoavassa yhteiskunnassa hämärtyy, vaikka kuulisimmekin säännöllisesti juhlapuheissa sodankokeneiden sukupolvien uhrauksista isänmaamme hyväksi.

Näyttelyn käsikirjoituksen ovat tehneet Museo Militariaan Riihimäen kaupunginmuseosta lainattu projektitutkija Päivi Yli-Karhula sekä museon tutkija Samuel Fabrin. Näyttelyrakenteista vastasivat museomestari Kari Jokelainen ja Tiina Colliander. Näyttelyn ohjausryhmään ovat kuuluneet myös kenttäpiispa Pekka Särkiö ja Kanta-Hämeen Sotaorvot ry:n puheenjohtaja Maija Jaakkola.

Sotilaspapiston ja sotilaiden esineistöä näyttelyvitriinissä.

Teksti ja kuvat: Sirkka Ojala

Lähteet: Museo Militarian lehdistötiedote ja Menetys ja muisto -näyttelyn näyttelytaulut.

Näyttely on esillä Museo Militarian vaihtuvien näyttelyjen rakennuksessa 19.5.2019–15.3.2020. Näyttelyyn järjestetään 45 minuutin näyttelyopastus kesätiistaisin 4.6.–27.8.2019 klo 13.00. Opastus sisältyy pääsylipun hintaan. Näyttelyyn liittyviä yleisöluentoja ja oheisohjelmaa järjestetään syksystä 2019 alkaen. Tiedot tapahtumista julkaistaan museomilitaria.fi -sivustolla.

Museo Militarian yhteystiedot: Vanhankaupunginkatu 19, Hämeenlinna.
asiakaspalvelu (at) museomilitaria.fi, 040 450 7479, museomilitaria.fi

Museo on Museokorttimuseo

Tapahtumat

Ylennettävien onnittelutilaisuus Pirkanmaan aluetoimistolla

Pirkanmaan aluetoimistolla järjestettiin perinteiseen tapaan 2. kesäkuuta 4.6. Pirkanmaan alueella  ylennettävien onnittelutilaisuus. Pirkanmaalla saa vaihtaa arvomerkkinsä korkeampiin kaikkiaan 236 reserviläistä ja miehistöön kuuluvaa sekä 92 reservin upseeria. Ylennettävien joukossa on runsaasti  vapaaehtoisen maanpuolustuksen parissa toimivia aktiivireserviläisiä.

Ilmoittautumassa ylenenttäväksi Hämeenkyrön Seudun Reserviupseerikerho ry:n puheenjohtaja Jukka Osara.

Ylennettäviä reservin aliupseereita ja miehistöä odottamassa tilaisuuden alkamista.

Tilaisuuden puheessaan aluetoimiston päällikkö, majuri Veli Rajala toi esiin, että Suomen asevelvollisuuteen perustuvassa puolustusratkaisussa on aina muistettava, että Puolustusvoimien suorituskyky nojaa edelleen reserviläisistä koostuviin sodan ajan joukkoihin. Meitä ammattisotilaita on sodan ajan joukoissa vain noin 3 prosenttia. kaksi vuotta sitten uudistettu asevelvollisuuslaki parantaa entisestään varusmiesten ja reserviläisten käytettävyyttä poikkeusoloissa. Keskeisellä sijalla on reserviläisten vapaaehtoinen sitoutuminen valmiuteen.

Everstiluutnantiksi 4.6. ylennettävä aluetoimiston päällikkö, majuri Veli Rajala puhui ylennettäville ja kutsuvieraille. Taustalla kutsuvieraita joiden joukossa oli myös Pirkanamaan reservipiirien toiminnanjohtaja Päivi Huotari ja Panssaripirkaatin apulaiskomentaja, evl Karri Heikinheimo. 

Rajala totesi, että Pirkanmaan aluetoimisto on kiinteä osa Panssariprikaatia ja yksi isoimmista valtakunnan kahdestoista aluetoimistosta. Majuri Rajalan mukaan maanpuolustustyö ei ole vain sotilaallista, vaan myös monipuolista siviilisektorin työtä turvallisuuden, varautumisen ja huoltovarmuuden hyväksi. Hänen mukaansa yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden kannalta vapaaehtoisilla maanpuolustusjärjestöillä on tärkeä rooli.

Rajalan mukaan talvisodan ja jatkosodan tärkein opetus on, että olemassaolomme itsenäisenä valtiona ei ole itsestäänselvyys.  Sotiimme johtaneen tapahtumien kulun perusteella tiedämme, että maailmanlaajuisen vakavan kriisin alkua ja kulkua on vaikea ennustaa ja hallita. Jos sotaan tai onnettomuuteen syystä tai toisesta joudutaan.  Rajalan mukaan  selviytymisen ratkaiseekin se, kuinka hyvin olemme varautuneet yksilönä ja kansakuntana.

Rajala otti esimerkiksi miten viikko sitten Suomen jääkiekkomaajoukkue Leijonat osoitti mikä merkitys on valmistautumisella, oman roolin hoitamisella, toisiin luottamisella, kaveria ei jätetä -hengellä on mestaruuden arvoiseen lopputulokseen pääsemisessä. Kokonaisturvallisuus ja paikallispuolustus ovat joukkuepeliä sanan syvimmässä merkityksessä totesi Rajala.

Puheessaan Rajala sivusi myös 1.1.2020 voimaan astuvaa muutettua lakia vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta. Rajala vakuutti, että lainsäädännön muutoksesta johtuen tai muutoksesta huolimatta Pirkanmaan aluetoimisto tulee jatkossakin käyttämään vapaaehtoisia reserviläisiä hyvin monipuolisesti reservin koulutuksen suunnittelussa, valmistelussa ja toteutuksessa. Hän myös korosti  erinomaista yhteistoimintaa Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kanssa. Rajala totesikin, että MPK on ja tule jatkossakin olemaan merkittävä paikallispataljoonan suorituskyvyn lisääjä.

Ylennyskirjansa kävi pokkaamassa majuri Rajalalta myös Tampereen Reserviupseerien jäsen ja Suomen Reserviupseeriliiton järjestösihteeri Susanna Takamaa.

Ja sitten päästiin kinuskikakun kimppuun. Kutsuvieraiden joukossa olivat mm. oikealta Kangasalan Reserviupseerikerhon pj. Panu Maijala, Pirkanmaan Reserviupseeripiirin pj. Mikko Hörkkö ja Pälkäneen Reserviupseerikerhon pj Vesa Mellavuo.

Myös Kangasalan Reserviupseerikerhon hallituksen jäsenet Jussi Muranen ja Pirkanmaan Reserviupseeripiirin varapuheenjohtaja Mikko Ritakallio kävivät  pokkaamassa  ylennyskirjansa. 

Lämpimät onnittelut kaikille ylennyksen saaneille!

Teksti ja kuvat: Sirkka Ojala.

Tapahtumat

Ylennykset 4.6.2019 Pirkanmaalla

Reservin upseerien ylennykset puolustusvoimain lippujuhlan päivänä
Tasavallan presidentti on ylentänyt Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä 4. kesäkuuta 2019 yhteensä 775 reservin upseeria ja erikoisupseeria.

Majuriksi:
HEINÄMÄKI Mikko Juhani Tampere
JÄRVI Timo Antero Tampere
PARTANEN Ismo Juhani Tampere

Insinöörimajuriksi:

SEPPÄNEN Petri Mika Ylöjärvi

Kapteeniksi:
ERKKILÄ Juha Mikael Pirkkala
KAHARI Markku Juhani Ikaalinen
KULMALA Kimmo Sakari Ikaalinen
LAMMI Olli Matti Pirkkala
RINTALA Mikko Johannes Pirkkala
RITAKALLIO Mikko Petteri Tampere
SARIO Aki Juhani Tampere
TIITS Urmas Ilari Kangasala
VIRMAVIRTA Juha Matti Tampere

Yliluutnantiksi:
FRÄNTI Jukka Tapio Tampere
HYTTI Matias Jarinpoika Tampere
JÄRVIÖ Jasse Jouna Tampere
KESKINIVA Markku Juhani Ylöjärvi
KESKITALO Ville Valtteri Valkeakoski
KOIKKALAINEN Mika Antero Lempäälä
MATTILA Tommi Juhani Tampere
MURANEN Jussi Aleksi Mikael Kangasala
MÄKELÄ Tero Tapani Mänttä-Vilppula
POHJALA Jussi Kustaa Orivesi
PUTKINEN Pentti Kalle Johannes Tampere
SALMINEN Ville Antero Pirkkala
TAKAMAA Susanna Sofia Tampere
TEPPO Vesa-Matti Lempäälä
TOIVOLA Jari Pekka Juhani Hämeenkyrö
TURUNEN Matti Olavi Kangasala

Yliluutnantiksi (ME):
KORPIKOSKI Jaakko Samuli Tampere

Insinööriyliluutnantiksi:
LEHTONEN Jari Tapio Tampere

Lääkintäyliluutnantiksi:
VUORINEN Pauli Eero Tapani Tampere

Luutnantiksi:

AALTIO Henri Tapani Tampere
ALAROTU Antti Jurkka Mikko Orivesi
ANTTILA Lauri Antero Tampere
ANTTILA Lauri Juhani Tampere
ESKOLA Eemeli Petteri Tampere
HAAPALA Kari Juhani Nokia
HAAPALAHTI Vesa Johannes Tampere
HAKONEN Niko Petteri Tampere
HAUKKALA Juho-Oskari Ylöjärvi
HEIKKILÄ Harri Kalevi Pirkkala
HELENIUS Tuomo Antero Valkeakoski
HOFFRÉN Artturi Eerik Tampere
HÄMÄLÄINEN Tommi Aleksi Tampere
ILVONEN Tomi Heikki Tapani Tampere
INNANEN Samu Heikki Juhani Tampere
KARJALAINEN Santeri Matias Tampere
KAUPPINEN Tuomas Taavi Aleksanteri Tampere
KEKARAINEN Pyry Armas Arvid Tampere
KOSKINEN Sari Tampere
KÄYHKÖ Jussi Johannes Tampere
LAATIKAINEN Antti Tapani Ylöjärvi
LÖYTTYNIEMI Martti Santeri Tampere
NISKANEN Jukka Tapio Tampere
NISSINEN Anssi Tuomas Juhani Tampere
OJALA Atte Petteri Lempäälä
OSARA Jukka Matti Hämeenkyrö
PALMOLAHTI Lauri Johannes Tampere
PALOMÄKI Jarno Eric Tampere
PASANEN Antti Juhana Tampere
PENTTI Jukka Arvo Tapani Hämeenkyrö
PETÄNEN Tuomas Mikael Tampere
POTI Antti Markus Ylöjärvi
PREHTI Veli Pasi Mikael Tampere
SALMI Timo Janne Tuomas Tampere
SALOVAARA Lauri Johannes Tampere
SAVILUOTO Pekka Mikael Pirkkala
SELKÄLÄ Sampo Henrik Tampere
SILFVERBERG Toni Mikael Tampere
TAHVANAINEN Eero Kalervo Tampere
TASKINEN Aimo Erkki Sakari Tampere
TEIVAALA Lauri Kustaa Ylöjärvi
VAINIO Mika Petteri Hämeenkyrö
VILJANEN Mika Hannu Tapani Tampere
VINNIKAINEN Petri Markus Tampere
VUORI Arttu Johannes Tampere
VÄISÄNEN Tuomas Mikael Tampere
VÄRTTIÖ Niko Matias Tampere
YLÖNEN Jussi Markus Lempäälä

Luutnantiksi (ME):

Insinööriluutnantiksi:
KUPIAINEN Joonas Kalevi Lempäälä

Lääkintäluutnantiksi:
KAAJA Juha-Markus Pälkäne
KUUSINEN Aleksi Johannes Tampere

Lista ylennetyistä Reservin upseereista koko Suomessa tässä

***

PIRKANMAAN ALUETOIMISTON PÄÄLLIKÖN ylentämät aliupseerit ja miehistö 4.6.2019

Sotilasarvoon: SOTILASMESTARI
Hursti Matti Sakari Nokia
Rantala Jukka Rauno Antero Tampere
Vihinen Tuija Sinikka Akaa

Sotilasarvoon: YLIVÄÄPELI
Eiranto Kimmo Ilari Tampere
Varho Topi Henrik Nokia

Sotilasarvoon: VÄÄPELI
Hallikas Lasse Santeri Kangasala
Hiltunen Jari Olavi Pirkkala
Kallio Santeri Kasperi Tampere
Kantonen Mika Aulis Antero Nokia
Koistinen Teemu Hermanni Tampere
Peltola Jani Petteri Ylöjärvi
Toivanen Harri Kristian Kangasala
Tuokkola Janne Kristian Ylöjärvi

Sotilasarvoon: YLIKERSANTTI
Ahonen Jesse Veli Hermanni Tampere
Collin Jussi Taneli Akaa
Diits Kim Albert Nokia
Grönholm Timo Juhani Pirkkala
Hakanen Juha Tapio Mänttä-Vilppula
Harjula Petri Johannes Sastamala
Heinijoki Juho Kalle Tapio Tampere
Kiviranta Jere Esko Sakari Sastamala
Kratz Cal Robert Björnson Tampere
Kurko Matti Petteri Kangasala
Laaksonen Kalle Oskari Rauma
Lahdenperä Arttu Tapio Sastamala
Lehtonen Jyrki Kalevi Tampere
Luoko Jan Eero Henrik Vesilahti
Mertsalmi Juho Eino Ilkanpoika Tampere
Moisio Aki Johannes Akaa
Mäkinen Sakari Kalevinpoika Mänttä-Vilppula
Mäkinen Tomi Lauri Mikael Tampere
Orre Joni Henri Kaarlo Tampere
Raivio Miikka Johannes Tampere

Rantanen Kari Paavo Tapani Tampere
Riikola Kalle Artturi Lempäälä
Rouhiainen Ilkka Matti Kalevi Tampere
Ruotsalainen Juha Pekka Tampere
Rytkönen Iikka Hannu Tapani Tampere
Somelar Dennis Maikl Tampere
Tähtinen Matti Juhani Tampere
Vainio Ville-Joonas Samuli Orivesi
Vierimaa Sami Ilmari Akaa
Vuorio Joonas Matti Tampere

Sotilasarvoon: KERSANTTI
Ahonen Joona Ville Santeri Kangasala
Aihos Leevi Santeri Tampere
Arvonen Tuomas Antti Johannes Akaa
Galeh Dimitri Konsta Tampere
Haapakangas Marko Tapani Tampere
Hautanen Jukka Tapani Tampere
Hämelahti Teemu Tapani Tampere
Härmä Eemi Valtteri Hämeenkyrö
Jokela Juha-Pekka Matias Tampere
Juurakko Samuli Matias Mänttä-Vilppula
Juvalainen Juha Petteri Kangasala
Jyrkynen Osmo Esa Ilmari Tampere
Kaatiala Jussi Veikko Petteri Tampere
Karhu Topi Aukusti Ylöjärvi
Kemppi Antti Johannes Tampere
Kohtamäki Tapio Antero Ylöjärvi
Kumpu Juha Matti Tampere
Kuurila Kari Marko Juhani Tampere
Kärkkäinen Jouni Viljami Kangasala
Lahdenvesi Kasimir Joonatan Tampere
Laitinen Mikko-Oskari Juhani Tampere
Lamminpohja Jyri Eero Ville Tampere
Lamminpää Otto Johannes Kangasala

Latvala Timo Tuomas Nokia
Liettilä Kasperi Kaarle Johannes Tampere
Luodelahti Manuel Juhani Orivesi
Luoma Lauri Mikael Tampere
Luotonen Jaakko Johannes Tampere
Mansikkamäki Markku Tapio Ruovesi
Mattila Vili Valtteri Tampere
Molin Tero Tapani Ylöjärvi
Mäkinen Pasi Pietari Tampere
Niittyniemi Juho Tuomas Tampere
Palsinajärvi Sami Petteri Orivesi
Paunu Roope Eemeli Tampere
Piironen Olli William Tampere
Rauhala Kari Veli Antero Kangasala
Ristimäki Esa Lauri Johannes Tampere
Routamaa Jussi Veli Petteri Sastamala
Saira Santeri Matias Tampere
Savela Timo Aarno Tampere
Senttula Tuukka Mikael Tampere
Takanen Tomi Petri Johannes Tampere
Tikkanen Ville Tuukka Tapio Tampere
Toikka Miro Tuomo Mikael
Vaittinen Tommi Jani Untamo Tampere
Valkama Keijo Tapio Orivesi
Vanhanen Patrik Juhani Tampere
Vuorela Ville Juhani Nokia
Välimäki Robert Olof Ikaalinen
Väyrynen Sofia Emilia Tampere

Sotilasarvoon: ALIKERSANTTI
Alhonen Miika Santeri Tampere
Aro Niilo Johannes Tampere
Hiltunen Kai Lari Oskari Kangasala
Ihonen Turo Armas Nokia
Järvi Jussi Mikael Lempäälä

Koskela Mikko Tapio
Kylmälä Heikki Sakari Tampere
Kyyrä Pietari Ikaalinen
Lundström Marko Johannes Waldemar Pirkkala
Läykki Perttu Oskari Ikaalinen
Meduri Olli Peter Pirkkala
Metso Tommi Ilari Benjam Virrat
Mäkinen Ismo Antero Kangasala
Niemi Otto Frans Tampere
Pienimäki Ilkka Eero Kristian Nokia
Saarilahti Arto Sakari Ylöjärvi
Saarimäki Kari Uolevi Tampere
Sahrman Tatu Tapio Juhani Tampere
Suittio Ari Kalevi Tampere
Toiva Janne Henri Johannes Kangasala
Viinikka Atte Tapio Klemetti Tampere

Sotilasarvoon: ALIKERSANTTI (Merivoimat)
Kärkimaa Milja Sinttu Selina Tampere
Tasanen Ilkka Kalle Tapani Tampere

Sotilasarvoon: KORPRAALI
Aho Matti Olavi Tampere
Heikkilä Miko Antero Lempäälä
Ilomäki Timo Tapani Valkeakoski
Kaipiainen Visa Ilari Akaa
Kari Jani Eemil Nikolai Tampere
Kiiltomäki Jaakko Juhani Kangasala
Kiiskinen Tommi Tapani Tampere
Koipio Erno Matias Akaa
Kokko Jani Antero Tampere
Koljonen Atso Tapani Tampere
Lahtinen Matti Pekka Albert Mänttä-Vilppula
Lehtonen Emil Markus Tampere
Linnanmäki Ilkka Verneri Tampere

Niemi Ilkka Aukusti Tampere
Nurminen Kari Ilari Tampere
Patomäki Jussi Eerikki Tampere
Pehrman Anssi Oskari Tampere
Penttilä Jiri Mikael Valkeakoski
Peräkivi Jukka Pekka Akaa
Rantanen Justus Kalevi Antero Tampere
Ristiniemi Miika Jari Aleksi Tampere
Salo Riikka Marjatta Tampere
Tennilä Jari Antti Lempäälä
Tuominen Eetu Jouko Juhani Tampere
Tuominen Joni Tapani Tampere

Sotilasarvoon: YLIRAJAJÄÄKÄRI
Suo-Anttila Teemu Antero Tampere

Sotilasarvoon: YLIMATRUUSI
Lehikoinen Sami Petteri Johannes Tampere

Lista aluetoimistojen päälliköiden ylentämistä aliupseereista ja miehistöstä koko Suomessa tässä

Tapahtumat

Komentaja vaihtuu Satakunnan lennostossa

Uutena Satakunnan lennoston komentajana 1.3.2019 aloittaa eversti Aki Heikkinen. Vaihtovastaanotto järjestettiin Tampereen Raatihuoneella. Paikalla oli lennoston henkilökunnan lisäksi eri sidosryhmien edustajia.

Vastaanottoa isännöi Tampereen kaupungin pormestari Lauri Lyly. Puheessaan hän totesi että kaupungin yhteistyö Satakunnan lennoston kanssa on sujunut ja monipuolistunut.  Satakunnan lennoston toiminta on myös merkittävää Pirkkalan lentokentän kehittämisen kannalta. Väistyvää komentajaa hän luonnehti poikkeuksellisen avarakatseiseksi ja maailmaa monesta tulokulmasta katsovaksi henkilöksi.
Pormestari Lauri Lyly

Lennoston nykyinen komentaja, eversti Petteri Seppälä aloitti puheensa runolla Queen yhtyeen musiikkikappaleesta Who Wants to Live Forever. Katkelma kappaleen alusta vapaasti käännettynä:

Kuka tahtoo elää ikuisesti?
Meille ei ole oikeaa aikaa,
meille ei ole oikeaa paikkaa,
mitä on tämä tuntematon joka häivyttää meiltä
unelmamme?
Kappale päättyi lauseeseen:
Ikuisuus on sinun tänään.

Kappale on elokuvasta Highlander, jossa käsitellään mm. kuolemattomuutta.
Eversti Seppälä kertoi olleensa viimeisen kymmenen vuoden aikana 19 eri tehtävässä. Tehtäväkierto on siis ollut nopeaa. Viimeisen puolentoista vuoden ajan Satakunnan lennoston komentajana hän on kuitenkin merkittävästi kehittänyt lennoston toimintaa ja luonut hyvät suhteet muun muassa reserviläisjärjestöihin. Puheessaan hän kiitti erinomaisesta yhteistyöstä eri yhteistyötahojen kanssa. Maailma muuttuu, mutta yhteistyö ja ystävyyssuhteet säilyvät.

Eversti Petteri Seppälän puhe vaihtovastaanotolla.

Tuleva komentaja eversti Aki Heikkinen kertoi aikoinaan aloittaneensa hävittäjälentäjän uran Satakunnan lennostossa, joten paluu tänne on ollut mieleinen. Satakunnan lennostolla on isoja haasteita uudistaa varusmieskoulutusta Koulutus 2020 -ohjelman mukaiseksi. Ohjelma tuo muutoksia varusmiespalveluksen rakenteeseen ja sisältöön. Jatkossa koulutuksessa hyödynnetään nykyaikaista teknologiaa. Modernien oppimisnäkemysten mukaisesti koulutettavalle annetaan enemmän vastuuta omasta oppimisestaan. Satakunnan lennosto on myös keskeisesti mukana uudessa hävittäjähankinnassa. Eversti Heikkinen kertoi suurimman haasteen lennoston ulkopuolella olevan yhteiskuntasuhteiden luominen ja kehittäminen. Myös maanpuolustusjärjestöjen toivotaan olevan tässä aktiivisia kaikkia osapuolille hyödyllisen vuoropuhelun ja kanssakäymisen aloittamiseksi.

Satakunnan lennoston tuleva komentaja, eversti Aki Heikkinen

Pirkanmaan Reservipiirien edustajina tilaisuudessa olivat puheenjohtajat Esko Raskila, Mikko Hörkkö,
Jussi Mäkitalo sekä toiminnanjohtaja Päivi Huotari.

Monipuolista musiikkia ammattitaidolla tilaisuudessa soitti Hämeen maanpuolustussoittokunta.

Satakunna lennoston komentajan vaihtovastaanotto Tampereen Raatihuoneella.

Teksti ja kuvat Raimo Ojala

Tapahtumat

Kuljetus Talvijotokselle Säkylään

Puolustusvoimat tarjoaa tukena yhteiskyydin Tampereelta Säkylään
Talvijotokselle 9.-10.3.2019.

Mikäli yhdistykseltä lähtee partioita kyseiseen kilpailuun ja he haluavat osallistua maksuttomaan yhteiskyytiin, niin ilmoittautukaa 28.2. mennessä Antti Laalahdelle.

Kuljetus lähtee todennäköisesti Tampereelta ja se voi ottaa myös
matkalta partioita mukaan. Lähtöpaikkaa on myös mahdollista säätää
tarpeen mukaan.

Ilmoittautumiset ja kysymykset: antti.laalahti (at) disroot.org

Tapahtumat

Suinulassa muistettiin vuoden 1918 uhreja

Vuonna 1919 alkanut perinne muistaa Suinulan vuoden 1918 verilöylyn uhreja sai jälleen jatkoa kun Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan, insinööriopiskelijoiden ja insinööri- ja rakennusarkkitehtiyhdistyksen sekä Vapaussodan perinneliiton ja Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistyksen sekä Kangasalan reserviyhdistysten edustajat kokoontuivat tammikuun 31. päivä lyhyeen, mutta sitäkin juhlavampaan 101-vuotismuistotilaisuuteen Suinulaan.

Liput ja osallistujat saapuvat juhlavasti muistomerkille. Kuva: Jorma Hautala.

Puheen tilaisuudessa piti kapteeni res Hannu Wirola. Hän totesi puheessaan mm. ”Olemmekohan kuitenkin jääneet aivan liiaksi piehtaroimaan vuoden 1918 tragedioissa. Pitäisiköhän enemmän katsoa tuon kiirastulijakson lopputulosta. Olisikohan tuolloin valettu perusta sille, miksi olemme selviytyneet itsenäisten kansakuntien joukossa ja olemme tänä päivänä melkeinpä millä tahansa mittarilla maailman kärkikansojen joukossa. Asioilla tapaa aina olla vähintäänkin kaksi puolta. Unohtamatta sodan ja jälkiselvittelyjen kärsimyksiä, olisikin vähintään yhtä tärkeätä tuoda esille, mitä lopulta saavutettiin. Voitettiin kansallinen itsemääräämis-oikeus – vapaus ja myös demokratia voitti, samoin oikeusvaltio-periaate, laajat yksilönvapaudet mielipiteen ilmaisusta vapaaseen matkustamiseen. Suuri osa maailman väestöä on kaikista näistä paitsi.” Voit lukea puheen kokonaisuudessaan tästä linkistä Kuva: Jorma Hautala.

Wirolan puheen jälkeen siirryttiin seppeleiden laskuun. Ensimmäisenä laskettiin Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan ja insinööriopiskelijoiden seppeleet. Kuva: Jorma Hautala.


TAMK:n seppele. Kuva: Tuula Wirola.

Insinööriopiskelijoiden seppele. Kuva: Tuula Wirola.

 

Vapaussodan Perinneliiton, Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistyksen ja Kangasalan reservijärjestöjen yhteinen seppele. Kuva: Jorma Hautala.

TAMK:n kunniavartio-osasto Hannu Wirolan kanssa yhteiskuvassa.


Tapahtumat

Rovasti Keskisen puhe kosketti kirkkoillassa

Maamme Vapaussodan alkamista muisteltiin jälleen myös Tampereen Tuomiokirkossa perinteisen Tammisunnuntain kirkkoillan merkeissä sunnuntaina 27. tammikuuta.  Tällä kertaa juhlapuhujana oli rovasti Sauli Keskinen.  Puheessaan hän toi esiin tärkeän asian sovinnon. Keskisen mukaan sovinnon rakentamiseen me tarvitsemme ennen kaikkea rauhaa ja iloa, mutta emme kaunaa ja katkeruutta.

Joka vuosi kirkossa on myös kansalaisjärjestöjen komea lippulinna. Tänä vuonna lippunsa juhlaan toi kaikkiaan 24 järjestöä. Lippujen järjestely on tarkkaa puuhaa. Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistyksen  puheenjohtaja Markku Rauhalahti sekä hallituksen jäsenet Jouni Koskela ja Matti l. Salonen laittoivat liput oikeille paikoilleen hyvissä ajoin ennen juhlan alkamista. Kuva: Sirkka Ojala.

 

Suomen lippu saapuu juhlaan. Kuva: Raimo Ojala.

Suomen lipun kirkkoon toivat Kangasalan Reserviupseerikerhon jäsenet. Lipunkantajana toimi Panu Maijala ja lippuairuina olivat Lauri Wirola ja Hannu Wirola. Kuva: Sirkka Ojala.

Tilaisuuden tervetulosanat lausui Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Markku Rauhalahti. Kuva: Sirkka Ojala.

Kirkkoillassa kuultiin jälleen tuttuakin tutummat kappaleet Armolaulu ja Suomalainen rukous. Ne esitti upeaan tapaansa kanttori Tuomas Laatu. Säestysestä vastasi urkuri Osmo Honkanen. Kuva: Sirkka Ojala.

Ilmavoimien soittokunta esitti mm. Johann Ch. Haeffnerin Narvan marssin ja Toivo Kuulan Juhlamarssin Isänmaalle. Soittokunta johti musiikkimajuri Juha Ketola. Kuva: Sirkka Ojala.

Rovasti Sauli Keskisen juhlapuhe puhutteli kuulijoita. Kuva: Sirkka Ojala. Puheen voit lukea kokonaisuudessaan tästä linkistä

Juhlassa saatiin nauttia jälleen myös Poikakuoro Pirkanpoikien kirkkain äänin esittämistä kappaleista Soi kunniaksi Luojan, Sydämeni laulu ja Finlandia. Kuoroa johti tuttuun tapaan Jouni Rissanen. Kuva: Sirkka Ojala.

Ensimmäistä kertaa Tammisunnuntain juhlassa tilaisuuden päättäneen loppurukouksen piti pastori Jussi Houttu. Kuva: Sirkka Ojala.

Kirkkokahvit kutsuvieraille tarjoilivat Maanpuolustusnaisten Liiton Pirkanmaan Piirin aktiiviset jäsenet. Piirin kahvitusvastuussa olivat Hämeenkyrön Seudun Maanpuolustusnaiset pj Tiina Lindi-Mokkila ja Anne Nässi. Kuva: Elina Paukkunen.

Kolehdin keräsivät Tarton Suomen-Poikien ja Pirkanmaan sotaveteraanien huoltotyöhön  Partiolippukunta Näsin Työt.

Juhlan järjestivät  yhteistyössä Vapaussodan Tampereen Seudun Perinneyhdistys ry ja Maanpuolustusnaisten Liiton Pirkanmaan Piiri.

Tapahtumat

Pälkäneellä joulutuliperinne siirtyy sukupolvelta toiselle

Tunnelmalliset Joulutulet syttyivät jo 24. kerran Syrjänharjun tutussa supassa.  Tapahtuman järjestäjinä olivat jälleen Pälkäneen reserviläisjärjestöt ja Pälkäneen seurakunta. Pälkäneen joulutulitapahtumalla on jo pitkä perinne ja tapahtumaan osallistuu vuosittain satoja joulutunnelmaa etsiviä paikkakuntalaisia ja myös kauempaa tulevia vierailijoita. 

Tunnelmalliset roihut valaisivat Syrjänharjun suppaan johtavaa metsätietä. Kuva: Sirkka Ojala.

Kuuma mehu maistui makkaran kera. Kuva: Sirkka Ojala.

Moni tulille tuleva isä ja äiti on itsekin osallistunut jo lapsena tapahtumaan omien vanhempiensa kanssa. Kuva: Raimo Ojala.

Jouluevankeliumin tilaisuudessa luki Tuomo Iivonen ja joulupuheen piti Seppo Korkeila. Perinteiseen tapaan mukana oli myös Korsukööri. Kuva: Raimo Ojala.

Paikalle saapui useita satoja osallistujia. Kuva: Raimo Ojala.

Virallisemman ohjelman jälkeen päästiin tulien ääreen paistamaan nuotiomakkaroita – ja nehän vasta maistuivat sinapin ja lämpimän mehumukillisen kera pikkupakkasessa tunnelmallisten tulien äärellä. Kuva: Sirkka Ojala.

Tapahtumat