SCHMARDEN – JÄÄKÄRIEN JÄLJILLÄ

SCHMARDEN – JÄÄKÄRIEN JÄLJILLÄ 21.-23.8.2015

muistomerkki
  Matkan sisältö:

– Lähtö Helsingin rautatieasemalta bussilla pe 21.08. klo 9.00 , laiva lähtee klo 10.30.
– Meno-paluu laivapaikat kansipaikoin Tallinkin Star/Superstar aluksilla.
– Bussikuljetukset ryhmän ohjelman mukaan 49-paikkaisella linja-autolla.
– 2 yötä Daugava -hotellissa kahden henkilön huoneissa Riikassa.
– Vesan Valtosen opaspalvelut matkan aikana.
– Aamiaiset hotelliaamuina.
– Yksi ruokailu joka päivälle. (kolme lounasta/päivällistä)
– Paluu Helsinkiin su 23.08. klo 18.30.

Hinta: 365 € / hlö

Yhden hengen huonelisä 60€
Hinta edellyttää vähintään 30 matkustajaa.

 

Ilmoittautumiset
ari.paukkunen(at)kolumbus.fi
7.7. 2015 mennessä ja tiedustelut
p. 040 5481931 Ari Paukkunen

Mukaan pääsee myös matkan varrelta Kouvola – Helsinki.

Vastuullinen matkanjärjestäjä:

BUSSIMATKATOIMISTO
Kymen Charterline Oy
Torikatu 2
FIN – 45100 KOUVOLA

Puh: +358 (0) 20 710 9705
nora@bussimatkatoimisto.fi
www.bussimatkatoimisto.fi

Matkainfo pdf muodossa SCHMARDEN 2015_2

Matkaohjelma pdf muodossa Ohjelma _jaakarimatka_2015

Tapahtumat

Jussi Niinistö esitelmöi Suomen turvallisuuspolitiikan tulevaisuuden näkymistä Tampereella

Jussi Niinistö puhumassa

Jussi Niinistön esitelmää oli saapunut kuulemaan yleisöä salintäydeltä.

Mitalin luovutus

Jussi Niinistölle luovutettiin tilaisuudessa Tampereen Reserviläisten ansiomitali. Kuvassa vasemmalta yhdistyksen varapuheenjohtaja Veijo Niemi, Jussi Niinistö ja yhdistyksen puheenjohtaja Seppo Heinonen.

Tampereen Reserviläisten syyskokouksen yhteydessä järjestettyyn yleiseen esitelmätilaisuuteen oli kutsuttu Eduskunnan Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Jussi Niinistö. Esitelmän aiheena oli Suomen turvallisuuspolitiikan näkymät.
Esitelmän alussa tarkastelussa oli Suomen nykyinen turvallisuuspoliittinen ympäristö. Tällä hetkellä Suomea ei uhkaa mikään, mutta muutokset ovat mahdollisia. EU:n liittymisen myötä Suomi ei ole enää puolueeton valtio. EU ei kuitenkaan ole, eikä tulekaan puolustusliitoksi. Lissabonin sopimuksessa määritellään jäsenvaltioiden keskinäisestä avusta, mutta sen laatua ei kuitenkaan ole tarkemmin määritelty.

NATO tarkastelua
Esitelmänsä NATO:a käsittelevässä osuudessa Niinistö totesi että puolustusta on tarkasteltava kansallisen edun näkökulmasta. Ukrainan tapahtumat ovat antaneet nostetta keskusteluun, ne eivät kuitenkaan ole merkittävästi muuttaneet kansalaisten NATO-näkemyksiä. Suomen NATO:n kanssa Walesin huippukokouksen yhteydessä allekirjoittama isäntämaasopimus ei muuta Suomen perussuhdetta NATO:n millään tavalla, vaan solmittu sopimus tekee lähinnä yhteistyön ja yhteistoiminnan helpommaksi ja vaivattomammaksi. Kyseessä on siis tukisopimus eikä valtiosopimus.
Kuulijoille pohdittavaksi heitetty kysymys ”jos olisimme NATO:n täysjäsen onko varmaa että silloin saisimme Yhdysvalloilta tai muilta NATO:n jäsenvaltioilta apua” sai yleisön mietteliääksi. Jussi Niinistön vastaus oli ”Saamme apua, jos siitä on hyötyä antavalle osapuolelle”. NATO jäsenyys toisi mahdollisesti uusia tehtäviä Suomen hoidettavaksi. Monet NATO maat ovat siirtyneet pieneen ammattiarmeijaan ja lopettaneet yleisen asevelvollisuuden. NATO kriittinen Niinistö painotti että NATO:n liittyminen ei ole ideologinen vaan käytännöllinen kysymys.

Oma puolustus kuntoon
Tärkeää on huolehtia riittävistä resursseista oman maan puolustamiseen. Pitää olla valmiina puolustamaan omaa maata omalla maaperällä. Suomi on valmistautunut myös hybridisodankäyntiin, joka tulee esiin erityisesti kriisien ns. harmaassa vaiheessa.
Puolustusbudjetoinnissa on kyse on asioiden priorisoinnista. Parlamentaarisen selvitysryhmän laajasti yksimielinen juuri valmistunut selvitys antaa suuntaviivoja tuleville toimenpiteille. Selvityksessä esitetään lisärahoitusta, joka  osittain kompensoi tehtyjä leikkauksia.

Tulevia hankintoja
Merkittäviä tulevia hankintatarpeita 2020 luvulla ovat Hornet -koneiden uusiminen ja merivoimien alushankinnat. Hankinnat vaativat paljon valmistelutyötä ja ajallisesti useita vuosia. Alustavat selvitystyöt ovat alkaneet ja rahoitusta mietitään.  Tässä yhteydessä mietitään puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa materiaalihankinnoissa mutta myös laajemminkin.

Esitys herätti kysymyksiä ja keskustelua
Esitelmän jälkeen kansanedustaja Niinistölle esitettiin runsaasti kysymyksiä hyvinkin laajasti aihepiiriä käsittelevästi. Esiin nousi mm. jalkaväkimiinakysymys, puolustusmateriaalimankintojen kohdentaminen kotimaahan ja sukellusveneiden hankintamahdolisuudet.

 

Teksti ja kuvat Raimo Ojala

Tapahtumat

75-vuotta YH:sta maanpuolustusjuhla Tampereella

Ilmavoimien SoittokuntaIlmavoimien Soittokunnan vaskikvintetti.
Pentti VäänänenPuheenjohtaja eversti Pentti Väänänen
Esa PulkkinenKenraalimajuri Esa Pulkkinen.
Mieskuoro KelotMieskuoro Kelot.
SeppelpartioSeppelpartio lähdössä.
Talvisodan henkiKalevan lukiolasten lauluesitys liittyen Talvisodan henki multimediaan.

Perinteinen arvokas juhla huipentui Kalevan lukiolaisten esitykseen.

Maanpuolustusjuhla Tampereella kokosi noin 200 kuulijaa Kalevan lukion juhlasaliin 14.10.2014.

Juhla alkoi Jääkärin marssilla Ilmavoimien Soittokunnan vaskikvintetin soittamana.

Tervehdyspuheessaan eversti Pentti Väänänen toi esiin nykyisen ajan näkymiä verraten niitä vuoteen 1939.  Perustellut vaateet puolustusbudjetin kasvattamisesta ja epävarmuuden lisääntyminen turvallisuusympäristöstä ovat nykyisenkin ajan huolenaiheita.

Juhlapuhujaksi oli lupautunut kenraalimajuri Esa Pulkkinen Puolustusministeriöstä.  Puheessaan hän toi esiin YH:n syntyhistoriaa. Mannerhein esitti että maassa toteutettaisiin lokakuussa 1939 armeijan liikekannallepano ylimääräisten kertausharjoitusten eli YH:n nimellä. Hallitus sitten päättikin näin tehdä ja kutsut ”ylimääräisiin harjoituksiin” toimitettiin reserviläisille 6.10.1939 alkaen. Varsinainen YH toteutettiin kahdessa vaiheessa siten, että ensin perustettiin suojajoukot. Marraskuun lopussa 1939 olikin jo koossa 295 000 miehen armeija.

Viime aikojen tapahtumat Euroopassa ovat tuoneet esiin uhkakuvia että sota on Euroopassa edelleenkin mahdollinen. Selväksi on myös tullut että NATOn turvatakuut koskevat ainoastaan sen jäsenmaita.  On tarkasteltava olemmeko riittävästi varautuneet turvallisuusympäristömme muutoksiin ja onko puolustusvoimien toimivaltuudet riittäviä vastaamaan uusiin sodankäynnin muotoihin.

Puhe päättyi toteamukseen että Suomessa on maanpuolustustahto edelleen korkealla ja usko siihen että puolustusvoimat edelleenkin kykenee suoriutumaan tehtävistään. Pystytään tulevaisuudessakin toteuttamaan YH, jos sellainen tilanne tulisi eteen.

Kalevan lukiolaisten esityksen nimenä oli Talvisodan henki, ja se kuvasi multimedian keinoin sotiemme aikaa. Näyttävä ja vaikuttava esitys oli koostettu valokuvista, musiikista, ääniefekteistä, puheesta sekä laulusta.

Ilmavoimien Soittokunnan lisäksi juhlassa esiintyi miekuoro Kelot Jussi Tammisen johdolla.

Juhlan lopuksi rovasti Esa Eerolan saatesanoilla lähetettiin seppelpartio Talvisodan henki – muistomerkille.

Juhlan järjestelyistä vastasi Sotiemme 1939-45 perinneyhdistys.

Kuvat ja teksti Raimo Ojala

——————————————————————–
Kuvia Kalevan lukiolaisten Talvisodan henki -esityksestä.

Talvisodan henki

kiikarointi-2

 

Tapahtumat